Historian ensimmäiset aluevaalit järjestettiin sunnuntaina 23. päivänä tammikuuta. Kansalaiset pääsivät valitsemaan valtuutetut, jotka tulevat päättämään meille kaikille merkityksellisistä sote-palveluista.
Vaalien äänestysprosentti oli 47,5, mikä on merkittävästi kuntavaalien äänestysprosenttia alhaisempi. Aluevaaleissa äänestettiin henkilöitä, joilla on sote-asiantuntijuutta, mutta myös heitä, joilla on kokemusta päätöksenteosta eri tasoilla.
Uusia aluevaltuutettuja valittiin 1 379. Tiedossa olevista 376 tehyläisestä ehdokkaasta aluevaltuustoihin pääsi 95 ja varavaltuutettuina aloittaa 95 tehyläistä. Tulos on huikea – onnittelut teille kaikille – menestystä vaativassa työssänne.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ehdittiin vääntää jo lähemmäs 15 vuotta. Nyt se toteutuu. Muutos on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Jatkossa sote- ja pelastustoimen asioista eivät päätä kunnanvaltuutetut kunnan tasolla, vaan aluevaltuutetut laajemman hyvinvointialueen tasolla.
Suuri muutos on myös se, että jatkossa perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhdistetään ja niitä johdetaan kokonaisuutena. Jatkossa hyvinvointialueita on 21.
Uusien aluevaltuutettujen tehtävä on vaativa, sillä valittujen päättäjien päätöksenteon ja osaamisen varassa on, tuleeko uudistus onnistumaan. Uudet aluevaltuutetut tulevat päättämään mm. hyvinvointialueiden taloudesta ja siitä, millaiset sote-palvelut kansalaisille alueella tarjotaan. Päättäjällä pitää olla kykyä ennakoida ja arvioida tulevaisuutta ja päätösten vaikutuksia, jotta palvelut parantuisivat ja kehittyvät.
Olen erityisen iloinen siitä, että tehyläisiä aluevaltuutettuja on jatkossa jokaisella hyvinvointialueella päättämässä tehyläisille tärkeistä asioista ja kansalaisten sote-palveluista.
Hoitajapula on vakava ongelma hyvinvointialueillakin
Päättäjät joutuvat väistämättä kohtaamaan hoitajapulan ja tekemään päätöksiä sen ratkaisemiseksi. Ilman sote-alan osaajia sosiaali- ja terveyspalvelut eivät vaan toimi.
Palkat ja työolot on saatava kuntoon. Ainoastaan nuo keinot auttavat pysäyttämään sote-alan pito- ja vetovoiman jyrkän heikkenemisen. Havahdu siis hoitajapulaan ja sen syihin. Älä päättäjänä tingi henkilöstöstä, sillä hoitajapula tuo suuremman laskun tulevaisuudessa ja heikentää organisaatioiden julkisuuskuvaa.
Tehyn muutosvoimamalli tulevaisuuden päättäjille toimii työkaluna kaikille aluevaltuutetuille. Siinä kerrotaan, mitä asioita tulee huomioida päätöksenteossa. Me Tehyssä uskomme muutosvoimaan ja alan parempaan tulevaisuuteen ja siihen, että asioita voi ja kannattaa muuttaa!
Hoitotyön johtajat mukaan hallintoon ja päätöksentekoon
Hyvät palvelut vaativat hyvää johtamista. Se on selvää. Johtamisen tulee edistää mm. hyvää yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä, sujuvia hoitoketjuja ja asiakaslähtöistä ajattelua. Tätä tekevät hoitotyön johtajat, mm. osastonhoitajat, apulaisosastonhoitajat ja ylihoitajat.
Aluevaltuutettujen on varmistettava, että johtamisjärjestelmä on selkeä. Väliaikaiset valmisteluelimet ovat valmistelleet luonnoksia hallintosäännöistä. Niissä määritellään toimintatapoja, joilla on suora vaikutus hoitohenkilöstöön.
Hoitotyön johtajat tulee ottaa mukaan hallintosääntöä valmisteleviin työryhmiin! Tällä hetkellä näin ei ole ollut – tähän toivon, että aluevaltuutetut puuttuvat. Hallintosääntö on hyvinvointialueen johtamisen keskeinen ohjausväline.
Hoitotyön johtajat johtavat hoitohenkilöstöä – tehtävä vaatii erilaista osaamista kuin mitä lääkäreillä on. Siksi on kovin tärkeää, että hoitotyön johtaja löytyy kaikilta tulevan hyvinvointialueen organisaation tasoilta kuten konsernin, toimialan, palvelualueen ja vastuualueen johdosta. Hoitotyön johtajien tulee olla mukana johtoryhmissä ja heillä tulee olla esittely- päätös- ja budjettivastuut määriteltynä.
Osallistumme mielellämme sosiaali- ja terveysalaa koskevaan keskusteluun ja jaamme tietoa ja osaamistamme sosiaali- ja terveysalaan liittyvissä päätöksenteossa.