Mitä saan kertoa somessa työstäni?
Sosiaalisessa mediassa pätevät kaikki samat säännöt kuin muuallakin yhteiskunnassa. Sananvapauden perusteella jokainen ihminen saa lausua ja vastaanottaa näkemyksiä ja mielipiteitä kenenkään ennalta estämättä. Sananvapaus ei ole rajoitukseton, sillä lainsäädäntö rajoittaa sananvapautta.
Merkittävin rajoite on työsopimuslain lojaliteettivelvoite, jonka perusteella työntekijä ei saa tarkoituksella aiheuttaa työnantajalle vahinkoa. Työsopimuslaki myös rajoittaa liikesalaisuuksista puhumista ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki potilastietojen levittämistä. Esimerkiksi mitään potilastietoja tai työnantajan liikesalaisuuksia ei koskaan pidä jakaa sosiaalisessa mediassa. Jos haluaa arvostella työnantajaa, se on syytä tehdä asialliseen sävyyn sekä virheellisiä tietoja ja henkilökohtaisuuksia välttäen. Esimerkiksi liian pitkistä työvuoroista ja muista työpaikan olosuhteista voi kertoa edellyttäen, että tiedot pitävät paikkansa.
Työpaikan olosuhteiden kertomiselle ei ole estettä niin kauan kuin tiedot pitävät paikkansa. Voi esimerkiksi kertoa, että työvuorot ovat liian pitkiä tai tarvittavia lepotaukoja ei saa. Mutta jos omiin näkemyksiin liittyy arvolatauksia eli kuvailee vaikkapa tunnistettavissa olevaa esihenkilöä osaamattomaksi, ollaan jo harmaalla alueella.
Sosiaalisessa mediassa ongelmia syntyy usein silloin, kun teksti päätyy jonkun muun luettavaksi kuin se alun perin oli tarkoitettu. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että joku suljetun ryhmän jäsen välittää viestin eteenpäin. Kirjoittaja vastaa kirjoituksestaan tällaisessakin tapauksessa ja myös suljetussa ryhmässä julkaistusta kirjoituksesta voi aiheutua seuraamuksia.
Mitä voin kertoa toimittajille ja medialle työstäni
Työnantaja ei voi kieltää työntekijää antamasta haastatteluita tai olemasta yhteyttä mediaan, vaikka työsopimuksessa on kirjaus vaitiolovelvollisuudesta tai työnantaja kehottaa työntekijöitä ohjaamaan kaikki median yhteydenotot tietylle henkilölle.
Julkisuuteen annettavien tietojen osalta pätevät samat säännöt kuin sosiaalisessa mediassa. Tietojen on oltava paikkansapitäviä. Omista kokemuksistaan voi kertoa, mutta on tuotava selkeästi ilmi, että kyse ei ole työnantajan näkemyksestä vaan työntekijän henkilökohtaisesta mielipiteestä. Potilastietoja ja liikesalaisuuksia ei saa kertoa eikä työnantajaa saa pyrkiä tietoisesti vahingoittamaan. Työnantajan arvostelu on tehtävä asiallisesti sekä virheellisiä tietoja ja henkilökohtaisuuksia välttäen.
Epäkohdat ja ongelmat tulisi pyrkiä aina ensisijaisesti käsittelemään ja ratkaisemaan työpaikalla. Jos epäkohdat eivät ratkea työpaikalla, niin asiasta voi tehdä ilmoituksen viranomaisille. Jos asiakas- ja potilasturvallisuus vaarantuu tai palvelu ei ole laadukasta, hyvinvointialueilla on omavalvontavastuu sen järjestämisvastuulla olevista ja sen tuottamista palveluista. Aluehallintovirastot ja Valvira toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon laillisuusvalvontaviranomaisina, jotka voivat puuttua toimintaan, mikäli hyvinvointialueen tai palveluntuottajan omavalvonta ei toimi riittävällä tavalla. Myös työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa työpaikkoja.
Valvonta ja omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa
Valvonta ja omavalvonta varhaiskasvatusalalla
Sosiaalisen median käyttö työaikana
Työnantajalla on oikeus johtaa työtä ja päättää, mihin työaikaa käytetään. Työnantaja ratkaisee aina, saako työntekijä käyttää sosiaalista mediaa työaikanaan.
