Eräs eduskuntavaalien keskustelunaihe ovat leikkaukset – mistä leikataan ja säästetään, jotta julkinen talous saadaan tasapainoon?
Jos kansalaisilta kysytään niin ei ainakaan sosiaali- ja terveyspalveluista – asia selvisi eilen julkistetusta Tehyn kyselystä. Kansalaiset eivät ole valmiita tinkimään sosiaali- ja terveyspalveluista.
Tämä ei ole ihme, sillä sote-palvelut koskettavat meitä kaikkia jossain elämämme vaiheessa. Synnymme, elämme ja kuolemme sote-palveluiden piirissä. Melkein jokaisella on kertomus tai kokemus terveyspalveluista. Erityisesti äkillinen sairastuminen ja onnettomuuteen joutuminen pysähdyttää ja huomaamme, että me kaikki tarvitsemme sote palveluita.
Suomi ei satsaa erityisen paljon terveydenhuoltoon
Suomen osuus sote-menoihin bruttokansantuotteesta on Pohjoismaiden alhaisin. Monessa julkisessa keskustelussa nousee esiin terveydenhuollon kalleus ja tehottomuus.
Kuitenkin Suomessa on kansainvälisessäkin vertailussa ajatellen hyvä ja toimiva terveydenhuolto. Näin siitä huolimatta, että panostus sote-menoihin ei ole maassamme kovinkaan mittava, säästöt jylläävät jatkuvasti ja vielä kun päälle lisätään nopeasti ikääntyvän väestön tuoma palvelutarpeen lisäys.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat hoitaneet tehtävänsä vastuullisesti, kehittäneet jatkuvasti uusia toimintatapoja - tavoitteena parantaa ja sujuvoittaa potilaiden hoitoon pääsyä. He todellakin ovat hoitaneet ja pitäneet huolta meistä, jotka hoitoa ja hoivaa tarvitsemme.
Samaan aikaan sote-ammattilaisten kuormitus on kasvanut kestämättömän suureksi ja moni ilmoittaakin, että ei jaksa työssä työuransa loppuun saakka.
Onko terveydenhuolto sitten ikuinen Kankkulan kaivo, jonne joudutaan työntämään loputtomasti verorahoja? Syytämään holtittomasti rahaa?
No ei ole.
Terveydenhuollon annettiin rapautua pitkään
Lähes kaksikymmentä vuotta kestäneen sote-uudistuksen valmistelun aikana alun perin vahva terveydenhuoltojärjestelmämme on rapautunut pahoin. Tämä näkyy hoitoon pääsyn heikkenemisenä erityisesti peruspalveluissa, kasvavina hoitojonoina ja pahenevina ruuhkina päivystyksissä. Hoitajapulan merkit ovat olleet ilmassa jo kauan. Tilanne ei voi olla yllätys kenellekään.
Vakava hoitajapula vaikuttaa nyt merkittävällä tavalla palveluiden tuottamiseen eri puolella terveydenhuoltoa. Hoitajapulan ratkaiseminen maksaa, mutta sen ratkaisematta jättäminen maksaa vielä enemmän. Tehyn kyselyn mukaan 86 % kansalaisista on samaa mieltä. Tuleville päättäjille on tuossa selkeä viesti: Hoitajapula on ratkaistava.
Alkuviikosta otettiin askel hyvään suuntaan hoitajapulan torjumisessa, kun Tehyn ja SuPerin työtaistelun ansiosta vuosien 2022 – 2027 hoitohenkilökunnan palkat nousevat vähintään 20,9 %.
Palkkaratkaisun lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Mitä sinä tuleva kansanedustaja voit tehdä? Kannattaa lukea asiantuntijamme Mervi Flinkmanin erinomainen blogi hoitajapulasta ja kansanedustajan keinoista vaikuttaa asiaan.
Mutta nyt katse tulevaisuuteen
On hienoa, että sote-uudistus viimein toteutui ja uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa. Ja tässä on painava syy miksi juustohöylä eikä leikkuri saa iskeä nyt sote-palveluihin.
Hyvinvointialueet vastaavat nyt sote-palveluiden tuottamisesta. Rahoituksesta vastaavat päättäjät. Uusille hyvinvointialueille pitää antaa rahoituksenkin puolesta mahdollisuus luoda uutta ja kestävää toimintaa ja käytäntöjä suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Näin toimimalla on mahdollista luoda vahva kivijalka, joka lisää tulevaisuudessa kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä säästää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.
Menestystä vaaleihin kansanedustajaehdokkaat! Jos pääsette Arkadianmäelle niin toivon teille viisautta ja kykyä katsoa kauas tulevaisuuteen!
Eduskuntavaalien blogisarjamme teemana on muutosvoima. Käsittelemme sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta ja asioita, joihin kansanedustajat voivat vaikuttaa tulevalla vaalikaudella.