Hakukielto / hakusaarto

Ammattiliitto kieltää jäseniään hakemasta tietyn työnantajan virkoihin tai toimiin, tai tekemästä saarron piirissä olevia tehtäviä

Jälkivaikutus 

Jälkivaikutus tarkoittaa, että työehtosopimuksen päättymisen jälkeen työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus tulee voimaan tai todetaan työehtosopimusneuvottelut päättyneiksi.

Karenssi    

Jos jäsen esim. rikkuruuden vuoksi erotetaan liitosta, hänelle voidaan asettaa karenssi eli määräaika, jonka aikana hän ei voi liittyä takaisin liittoon.

Keikkailukielto

Keikkatyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia alle 13 vuorokauden mittaisia työsuhteita. Kiellon aikana ei tehdä keikkoja työtaistelun kohteena olevaan yksikköön, eikä sovita keikkoja työtaistelun ajalle eikä sen jälkeiseen aikaan. 

Laiton lakko

Lakko on laiton, jos se toimeenpannaan työehtosopimuksen tain lain vastaisesti esim. työrauhavelvoitteen aikana. Laittomasta lakosta voidaan ammattiliitto tai ammattiosasto tuomita hyvityssakkoon. 

Laillinen lakko

Laillisen lakon voi panna toimeen sopijajärjestö (työehto) sopimuksettoman tilan aikana. Lakosta on annettava ennakkoilmoitus (eli lakkovaroitus).

Lakko

Lakon aikana työntekijät eivät tee työtä eikä työnantaja maksa palkkaa. Lakon aikana työt keskeytetään ja työntekijät poistuvat työpaikalta.

Lakkoavustus

Ammattiliiton maksama korvaus lakossa oleville jäsenille. Lakkoavustusta haetaan Tehyn antamien ohjeiden mukaisesti.

Lakkoraja

Määrittelee lakon kattavuuden, ilmoitettava lakkovaroituksessa. Lakkorajoista voidaan myös neuvotella ja sopia osana suojelutyöneuvotteluita.

Lakkovahti    

Lakon paikallisjohto nimeää lakkovahdit. Lakkovahdin tehtävä on valvoa lakon toteutumista. Lakkovahti kehottaa lakonalaiseen työhön pyrkiviä pois työpaikalta. 

Lakkovaroitus

Lakkovaroituksella tarkoitetaan ilmoitusta, joka tulee jättää valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle. Ilmoitus on jätettävä kirjallisena viimeistään 14 päivää ennen suunnitellun lakon aloitusta. Siinä määritellään työtaistelun kesto, toteuttamistapa, syyt ja laajuus.

Mielenilmaus

Mielenosoitus on perustuslakiin perustuva oikeus. Mielenilmaus tapahtuu työajan ulkopuolella. Mielenilmauksella joko vastustetaan tai kannatetaan jotain tai sitten se järjestetään jonkun toivotun muutoksen puolesta.

Neuvottelutulos

Kun ammattiliitto ja työnantajaliitto molemmat omalta osaltaan pääsevät sopuun uuden työehtosopimuksen sisällöstä, syntyy ns. neuvottelutulos. Tehyn valtuusto hyväksyy neuvottelutuloksen. Vasta tämän jälkeen voidaan sanoa, että työehtosopimus on syntynyt. Neuvottelutuloksesta ei anneta yksityiskohtaista tietoa ennen sen hyväksymistä

Paikallisjohto

Paikallisjohto on yritykseen tai työpaikkaan nimetty työtaisteluorganisaation osa, joka vastaa työtaistelun paikallisesta toteuttamisesta. 

Pistelakko

Työn keskeyttäminen määrätyksi, lyhyeksi ajaksi. 

Poliittinen työtaistelutoimenpide

Yritetään vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon ja päätöksentekijöihin kuten eduskuntaan maan hallitukseen. Tällöin työtaistelu ei kohdistu työnantajaan eikä voimassa olevaan työehtosopimukseen ja ns. työrauhavelvoitetta ei rikota.

Rikkuri

Rikkuri on henkilö, joka tekee lakonalaista työtä tai ei noudata liiton päätöksiä työtaistelusta. Rikkuri voi olla myös muun ammattiliiton jäsen tai järjestäytymätön, joka rikkoo lakkoa. Suojelutyöntekijät eivät ole rikkureita.

Sopimukseton tila

Työehtosopimus on irtisanottu, sen voimassaolo on päättynyt ja neuvottelut työnantajaliiton kanssa ovat katkenneet. 

Suojelutyö

Suojelutyö on sellaista työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä ihmisten hengen tai terveyden vaarantamisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun vuoksi erityisesti vaarantuu. Suojelutyö voi olla lakiin perustuva (viranhaltijat), tai suojelutyöneuvotteluissa erikseen sovittua. Sovittu suojelutyö ei itsessään velvoita lakossa olevaa osallistumaan suojelutyöhän. Jos halutaan velvoittaa, tulee toiminta / henkilöstö rajata lakon ulkopuolelle.

Tilapäisen siirron kielto

Tilapäisen siirron kiellon aikana ei siirrytä tekemään muita, kuin työsopimuksen mukaisia työtehtäviä.

Tilapäisen siirron kiellon aikana ei siirrytä omasta työskentelypaikastaan toiseen työskentelypaikkaan.

Siirtoa ei voi tehdä edes SOTE-sopimuksen / HYVTES:n 1 luvun, 10 §, 1 mom. perusteella.

Tilapäisen siirron kiellon aikana ei kieltäydytä työstä, vaan työskennellään normaalisti omassa työskentelypaikassa vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti.

Tukitoimi

Neuvottelujen tueksi suunniteltu toimenpide kuten ylityökielto, lakko, mielenilmaus, hakukielto tms. 

Tukitoimien keskusjohto

Tukitoimien keskusjohto koostuu Tehyn toimihenkilöistä ja sen nimeää Tehyn hallitus. Keskusjohto koordinoi kokonaisuudessaan työtaistelua, pitää yhteyttä paikallisjohtoihin ja antaa rajat/linjaukset suojelutyöneuvotteluihin.

Tukitoimiorganisaatio

Paikallisella tasolla tukitoiminnoista vastaa ammattiosaston hallitus.

Työehtosopimus

Työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välinen sopimus työsuhteen ehdoista.

Työlupa

Työtaisteluorganisaation myöntämä lupa työtaistelun aikana tehtävään työhön.

Työrauhavelvoite

Työrauhavelvoite sitoo työnantajaa ja työntekijöitä työehtosopimuksen ollessa voimassa.

Työsulku

Työsulku on työnantajan toteuttama työtaistelutoimenpide. Se tarkoittaa, että työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä työhön, ja keskeyttää palkanmaksun.

Työtaistelu

Työtaistelu on joukkotoimi, jossa pyritään painostamaan toista neuvotteluosapuolta. Työtaistelukeinoja ovat mm. lakko, ylityö- ja vuoronvaihtokielto, hakusaarto sekä ulosmarssi.

Työtaisteluoikeus

Työtaisteluoikeus on Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä ILO:n takaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden suojan piirin kuuluva oikeus.

Työtuomioistuin

Ratkaisee mm. laittomien työtaistelutoimenpiteiden hyvityssakot.

Työtaistelupäätös

Tehyn valtuusto tekee päätöksen työtaistelusta. Päätös sitoo jäseniä. Päätöksestä annetaan työtaisteluilmoitus.

Valtakunnansovittelija

Valtakunnansovittelija sovittelee työriitoja ja auttaa osapuolia löytämään ratkaisun umpikujaan ajautuneessa neuvottelutilanteessa. Valtakunnansovittelija kutsuu osapuolet neuvotteluun ja siihen on liittojen osallistuttava.

Valtakunnansovittelija kuulee molempia osapuolia ja tekee sovintoesityksen. Sovintoesitys menee työnantajaliiton ja ammattiliiton päättäviin elimiin käsiteltäväksi. Sovintoesitys tulee hyväksyä tai hylätä sellaisenaan. Sovintoesitys on salainen, niin kauan, kuin hallinnot sitä käsittelevät

Viranhaltija

Työntekijä, joka on virkasuhteessa. Yleensä henkilö, joka käyttää julkista valtaa. Viranhaltijoita sitovat huomattavasti tiukemmat määräykset työtaistelun osalta kuin työsopimussuhteisia.

Ylityö ja/tai vuoronvaihtokielto

Ylityökiellon aikana tehyläiset noudattavat vahvistettua työvuoroluetteloa, mutta eivät tee ylityötä ja/tai lisätyötä. Ylityökieltoon voidaan liittää myös vuoronvaihtokielto.

Vuoronvaihtokielto tarkoittaa sitä, että työtä tehdään suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti eikä vuoroja vaihdeta mistään syystä.