Tehyn rikosilmoitus työ- ja elinkeinoministeriöstä

Mistä asiassa on kyse?

Suomen hallitus on rajoittamassa palkansaajien työtaisteluoikeutta antamalla työnantajalle oikeuden käyttää hätätyötä työtaistelun estämiseksi. Hallitus tekee sen poikkeuksellisella ja epädemokraattisella tavalla ja Tehy epäilee, että työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on syyllistynyt lain valmistelussa virkarikoksiin.

Mistä lakimuutoksessa on kyse?

Hätätyön muutos on kytketty asiattomasti suojelutyötä koskevaan sääntelyhankkeeseen, jota eduskunta parhaillaan käsittelee. Muutos hätätyöhön mahdollistaisi työnantajalle työn teettämisen työtaistelun aikana ilman ennalta-arvaamatonta tapahtumaa.  Sen avulla voitaisiin laillisesti estää työtaistelu määräämällä ihmiset töihin. Lakiesitys on annettu eduskunnalle ilman kolmikantaista valmistelua ja vaikutusarviota hätätyön muutoksesta. Lisäksi säännöksellä tehdään poikkeuksia EU:n työaikadirektiivin määräyksistä.

Keitä kaikkia muutos hätätyöhön koskee?

Käytännössä se koskee suurta osaa suomalaisista palkansaajista. Erityisesti muutos koskee työntekijöitä aloilla, joiden työ on merkityksellistä ennalta-arvaamattomissa ja uhkaavissa tilanteissa, joissa työn teettäminen on pakko. Sote-ala on keskeinen aloista, joihin muutos hätätyön teettämisessä vaikuttaisi.

Miksi Tehy tekee rikosilmoituksen?

Koska lain valmistelussa ei ole noudatettu määräyksiä ja on johdettu harhaan myös eduskuntaa. Valmisteluun on liittynyt voimakas poliittinen ohjaus, hallituksen esitys muuttui olennaisesti sen jälkeen, kun kolmikantavalmistelu oli päättynyt. Myös lainsäädännön arviointineuvosto oli antanut lausuntonsa sääntelyehdotuksesta, joka ei sisällä hätätyötä.

Mikä on se epäilty rikos, josta Tehy tekee ilmoituksen?

Tehy pyytää poliisia tutkimaan, ovatko ministeriön virkamiehet laiminlyöneet virkavelvollisuutensa lakihankkeen valmistelussa. Tehy pyytää poliisia selvittämään myös, kenen vastuulla virheet ja laiminlyönnit ovat.

Miksi kannattaa liittyä rikosilmoitukseen?

Virheet ja laiminlyönnit lain valmistelussa vaikuttavat kaikkiin Tehyn jäseniin mutta myös laajasti kaikkiin Suomen kansalaisiin, joilla voidaan teettää hätätyötä. Mitä useampi liittyy rikosilmoitukseen, sitä suuremmalla joukkovoimalla osoitamme, että rikosilmoituksen takana seisoo iso joukko ihmisiä ja että sääntöjen ja määräysten ohittaminen ei käy.  

Mitä rikosilmoitukseen liittyminen tarkoittaa?

Kansalaisena Tehyn rinnalla omalta osaltasi pyydät, että mahdollinen virkarikos tutkitaan. Kansalaisena kenellä tahansa on oikeus pyytää tätä, se on kansalaisoikeus.

Miten voin liittyä rikosilmoitukseen?

Käytännössä riittää, kun täytät oheiselle lomakkeelle etu- ja sukunimesi ja lähetät lomakkeen. 

Voiko rikosilmoitukseen liittymisestä olla itselleni jotakin seurauksia?

Rikosilmoitukseen liittyminen on kansalaisoikeutesi. Eli kansalaisena kenellä tahansa on oikeus pyytää mahdollisen virkarikoksen tutkimista. Tehyn rikosilmoitukseen liittymällä käytät oikeuttasi yhtenä isommasta joukosta.

Mitä rikosilmoituksen jälkeen tapahtuu?

Poliisi arvioi onko asiassa syytä tehdä esitutkinta. Esitutkinnassa selvitetään tämän lainvalmistelun tapahtumia ja siitä vastanneiden virkamiesten vastuita.

Rikosilmoitus tai esitutkinnan alkaminen ei vielä tarkoita, että rikos on tapahtunut. Rikoksen tapahtumisen arvioi esitutkinnan jälkeen syyttäjä ja sen jälkeen käräjäoikeus, jos asia viedään sen arvioitavaksi.

Mitä tarkoittaa hätätyö?

Ennalta arvaamaton tapahtuma aiheuttaa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen ihmisten hengen ja terveyden vaarantumiseen, että työn teettäminen siinä hetkessä on pakko. Hätätyön taustalla on oltava äkillinen syy, esimerkiksi luonnonkatastrofi tai onnettomuus. Laillinen työtaistelu ei ole tällainen äkillinen syy. Hätätyötä teetettäessä työnantaja voi tilapäisesti poiketa myös työntekijän oikeuksista työaikasuojeluun, kuten taukojen ja lepoaikojen antamisesta ja työntekijän suostumuksesta ylityöhön. 

Mitä tarkoittaa suojelutyö?

Suojelutyö on työtaistelun aikana tehtyä välttämätöntä työtä, ettei kenenkään henki tai terveys vaarannu vakavalla ja konkreettisella tavalla. Suojelutyön määrä määritetään tai sovitaan jokaisessa työtaistelutilanteessa. Suojelutyön järjestämiseen liittyvät käytännöt ovat vakiintuneita ja perustuvat sopimiseen, eivät lainsäädäntöön. Näin on myös muissa Pohjoismaissa.  

Mitä hätätyöllä ja suojelutyöllä on tekemistä keskenään?

Ei mitään, sillä työtaistelu ei ole ennalta-arvaamaton tai äkillinen tekijä työnantajalle, eikä se ole peruste teettää hätätyötä. Jos vakava ennalta-arvaamaton tapahtuma osuu kohdalle, hätätyön teettäminen on mahdollista siitä riippumatta, onko työpaikalla käynnissä työtaistelu vai ei, tai kuinka paljon työtaistelun aikana tehdään suojelutyötä.

Mitä muutos hätätyöhön merkitsisi neuvotteluille palkoista ja työoloista?

Hallituksen pyrkimyksenä on saada lakiesitys voimaan mahdollisimman pian. Siten uudella sääntelyllä voitaisiin puuttua jo parhaillaan käynnissä olevien työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden asetelmiin. Jos hätätyötä teettämällä voidaan estää työtaistelutoimenpiteiden vaikutusta, on sillä merkitystä toimenpiteiden vaikuttavuuteen neuvotteluissa.

Kuka voi määrätä tekemään hätätyötä?

Työantaja määrää hätätyön, siihen ei siis tarvita työntekijän suostumusta. Hätätyötä ei koskaan saa teettää kauemmin kuin siihen on tarvetta. Taustalla on oltava äkillinen syy, jota ei ole voitu ennakolta tietää. Hätätyön turha teettäminen on rikos.

Onko hätätyötä käytetty aiemmin väärin työtaistelun estämiseksi?

Vuonna 2022 työnantajat käyttivät hätätyötä lähes 30 kertaa eri puolilla Suomea työtaistelun aikana. Työaikalakia valvova viranomainen totesi yhtä tapausta lukuun ottamatta jokaisen tapauksen lain vastaiseksi. Nyt käsittelyssä oleva muutos hätätyöhön antaisi työnantajalle laillisen keinon estää työtaisteluita hätätyötä teettämällä.

Miten Euroopan unioni ja kansainvälinen lainsäädäntö tähän suhtautuvat?

Hätätyön muutoksen laillisuutta tai seurauksia ei ole arvioitu lainsäädäntöhankkeessa millään tavalla, vaan muutos perustuu ministeriön poliittiseen päätökseen.  Ehdotettu muutos on ristiriidassa Euroopan unionin työaikadirektiivin kanssa ja rikkoo Suomen sitovia kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteita.

Eikö potilasturvallisuus vaarannu, jos emme suostu hätätyöhön?

Potilasturvallisuus on työtaisteluiden aikana ennenkin pystytty turvaamaan suojelutyöstä sopimalla. Jos ennalta-arvaamaton tapahtuma osuu työtaistelun kohdalle, on hätätyön teettäminen jo nyt mahdollista siitä riippumatta, onko käynnissä työtaistelu tai ei. Keskeistä on, että työtaistelu, esimerkiksi lakko, sinänsä ei ole pätevä peruste teettää hätätyötä.

Onko kyseessä samanlainen pakottaminen työhön kuin koronan aikana?

Korona-aikana käytössä oli valmiuslaissa säädetty poikkeustila, joka antoi työnantajalle mahdollisuuden esimerkiksi määrätä hoitajia ylitöihin, siirtää ja perua lomia. Tuo sääntely on toista, kuin nyt esitetty muutos tavanomaisiin olosuhteisiin ja työtaistelutilanteisiin. Myös valmiuslain käytössä tapahtui ylilyöntejä ja läheskään kaikissa tapauksissa perusoikeuksien rajoittamiselle ei ollut koronasta johtuvaa syytä. Tehy on vaatinut valmiuslain muuttamista.