Suomi tarvitsee osaavaa, kansainvälistä työvoimaa, jotta hyvinvointivaltion palvelut voidaan turvata. Kansainvälinen rekrytointi ei yksinään ratkaise työmarkkinoiden rakenneongelmia, kuten henkilöstön eläköitymistä eikä alalta poissiirtymistä. Se voi kuitenkin lievittää työvoiman vähenemisen vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi kansainvälisen rekrytoinnin prosesseja on parannettava ja nopeutettava.
Ulkomaisen työvoiman kasvu on lisännyt työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa Suomessa. Kansainvälisessä rekrytoinnissa tulee noudattaa eettisiä ohjeita, jotta vältymme vakavilta ongelmilta.
Tehyn eettisen rekrytoinnin ohjeet lyhyesti
- Suomen ei tule siirtää omaa työvoimapulaansa kehitysmaiden kannettavaksi.
- Rekrytoinnin periaatteena ei voi olla kaksien työmarkkinoiden luominen. Maahanmuuttajataustaisilla tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantaväestöllä.
- Ulkomailta tulee rekrytoida ammattilaisia niihin tehtäviin, joihin he ovat saaneet koulutuksen ja pätevyyden. Ei ole kestävää eikä eettistä, että esimerkiksi sairaanhoitajia rekrytoidaan hoiva-avustajiksi.
- Työnantajalla on vastuu siitä, että henkilöstöllä on riittävät kielelliset valmiudet. Siksi työnantajan velvollisuus on huolehtia tarvittavasta kielten opetuksesta.
- Työnantajien ja rekrytointiyritysten on sitouduttava eettisiin periaatteisiin kansainvälisessä rekrytoinnissa.
- Työntekijöiltä perittävät rekrytointimaksut ovat laittomia.
