Nollasopimus eli nollatuntisopimus tarkoittaa osa-aikaista työsopimusta, jossa ei ole sovittu tarkkaa työaikaa vaan ainoastaan työajan vaihteluväli. Jos teet nollasopimuksen, sinulle ei välttämättä tule lainkaan työtunteja eikä siten palkkaa.
Työajan vaihteluväli työsopimuksessa on yleensä nollasta tunnista työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan, esimerkiksi 115 tuntia kolmessa viikossa.
Työnantaja päättää, kuinka paljon tarjoaa työtä työntekijälle. Toisaalta työ voi lopulta olla jopa täysipäiväistä.
Työntekijällä on oikeus kieltäytyä tarjotusta lisätyöstä, ellei hän ole työsopimuksessa antanut suostumusta lisätyöhön.
Työsuhde pysyy voimassa, vaikka työnantaja ei tarjoaisi työntekijälle lainkaan työtä. Työttömyysturvan kannalta nollasopimus katsotaan osa-aikatyösopimukseksi ja työntekijällä on oikeus saada työttömyyspäivärahaa.
Jos työtuloja on, maksetaan henkilölle soviteltua päivärahaa. Jos töitä ei ole tarjottu lainkaan eikä työtuloja ole, henkilölle maksetaan täysimääräistä päivärahaa.
Irtisanoutuminen nollatyösopimuksesta johtaa lähtökohtaisesti aina työttömyyspäivärahakarenssin määräämiseen.
Nollasopimuksen rinnalla on lähtökohtaisesti mahdollista tehdä töitä samanaikaisesti myös muille työnantajille.
Mitä tarkemmin työajasta on sovittu työsopimuksella, sitä vähemmän työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työaikaan liittyviä ehtoja.