Kielitaito

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä täytyy olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 18 a §).

Valvira (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) tarkistaa hakijan kielitaidon. Kielitaito täytyy osoittaa Valviralle joko suomen tai ruotsin kielessä.

Työnantajan on varmistuttava siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilön kielitaito on hänen tehtäviensä edellyttämällä riittävällä tasolla. Lainmukaista ”riittävää kielitaitoa” ei ole erikseen määritelty. Eri työtehtävät vaativat eritasoista yleistä ja ammatillista kielitaitoa. Riittävä kielitaito on sitä, että potilasturvallisuus tai asiakkaiden hyvinvointi ei missään olosuhteissa vaarannu eikä työturvallisuus ole uhattuna. Tämä vaatii työntekijöiltä hyvää suullista ja kirjallista kielitaitoa.

Kieltenopetus työajalla

Koska kieli on työväline, on työnantajan velvollisuus huolehtia tarvittavasta kielenopetuksesta. Työnantajien on varattava riittävästi resursseja maahanmuuttajataustaisten perehdyttämiseen ja kieltenopetukseen. Perehdyttämisen ja kieltenopetuksen on tapahduttava työajalla.

Huono kielitaito saattaa johtaa hyväksikäyttöön ja työyhteisössä syrjimiseen. Hyvä kielitaito auttaa maahanmuuttajaa ymmärtämään omat oikeutensa eikä hyväksikäytölle jää tällöin tilaa.

Ammattitaitoisella sote-henkilöstöllä on avoinna maailmanlaajuiset työmarkkinat. On vaara, että Suomesta tulee sote-alan englanninkielisten koulutusohjelmien myötä läpikulkumaa kansainvälisille työmarkkinoille.

Huono kielitaito ei saa johtaa siihen, että terveydenhuoltoalan työntekijät joutuvat omien työtehtäviensä ohella toimimaan tulkkeina tai kirjaajina niiden puolesta, joiden oma kielitaito ei kirjaamiseen riitä. Tämä vaikuttaa työssä jaksamiseen työn kuormittuessa kielitaitoisille työntekijöille.

Perehdytyksen, täydennyskoulutuksen ja opetuksen tulee Suomessa tapahtua suomeksi tai ruotsiksi, mikäli halutaan maahanmuuttajien työllistyvän Suomessa ja sitoutuvan Suomen työmarkkinoihin.