Olennaista on se, kuinka pian työkyvyn arvioidaan palautuvan. Tilapäinen tai vähäinen työkyvyn alentuminen ei ylitä irtisanomiskynnystä. Työkyvyn on yleensä katsottu alentuneen irtisanomiseen riittävällä tavalla pitkäaikaisesti, jos työntekijä on ollut työstä poissa yhtäjaksoisesti tai melkein yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Vuoden poissaolo ei kuitenkaan automaattisesti oikeuta irtisanomista, vaan työnantajan on aina lääketieteellisen arvion perusteella selvitettävä, onko työkyky kohtuullisessa ajassa palaamassa.
Työnantajan on selvitettävä, onko vajaakuntoisen työntekoa mahdollista tukea työtehtävien tai -menetelmien uudelleenjärjestelyillä esimerkiksi hankkimalla työntekoa helpottavia apuvälineitä.
Jos työntekijä ei enää suoriudu omista tehtävistään edes tuetusti, työnantajan pitää selvittää, olisiko hänelle tarjolla muuta työtä. Ensisijaisesti on tarjottava sellaista työtä, joka vastaa työntekijän koulutusta ja osaamista. Jos tällaista työtä ei löydy, voi kyseeseen tulla muukin työ. Työnantajan pitää järjestää tarvittaessa koulutus, joka on kestoltaan ja kustannuksiltaan kohtuullista.
