Mitä tarkoittaa hätätyö?
Ennalta arvaamaton tapahtuma aiheuttaa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen ihmisten hengen ja terveyden vaarantumiseen, että työn teettäminen siinä hetkessä on pakko. Hätätyön taustalla on oltava äkillinen syy, esimerkiksi luonnonkatastrofi tai onnettomuus. Laillinen työtaistelu ei ole tällainen äkillinen syy. Hätätyötä teetettäessä työnantaja voi tilapäisesti poiketa myös työntekijän oikeuksista työaikasuojeluun, kuten taukojen ja lepoaikojen antamisesta ja työntekijän suostumuksesta ylityöhön.
Mitä tarkoittaa suojelutyö?
Suojelutyö on työtaistelun aikana tehtyä välttämätöntä työtä, ettei kenenkään henki tai terveys vaarannu vakavalla ja konkreettisella tavalla. Suojelutyön määrä määritetään tai sovitaan jokaisessa työtaistelutilanteessa. Suojelutyön järjestämiseen liittyvät käytännöt ovat vakiintuneita ja perustuvat sopimiseen, eivät lainsäädäntöön. Näin on myös muissa Pohjoismaissa.
Mitä hätätyöllä ja suojelutyöllä on tekemistä keskenään?
Ei mitään, sillä työtaistelu ei ole ennalta-arvaamaton tai äkillinen tekijä työnantajalle, eikä se ole peruste teettää hätätyötä. Jos vakava ennalta-arvaamaton tapahtuma osuu kohdalle, hätätyön teettäminen on mahdollista siitä riippumatta, onko työpaikalla käynnissä työtaistelu vai ei, tai kuinka paljon työtaistelun aikana tehdään suojelutyötä.
Mitä muutos hätätyöhön merkitsisi neuvotteluille palkoista ja työoloista?
Hallituksen pyrkimyksenä on saada lakiesitys voimaan mahdollisimman pian. Siten uudella sääntelyllä voitaisiin puuttua jo parhaillaan käynnissä olevien työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden asetelmiin. Jos hätätyötä teettämällä voidaan estää työtaistelutoimenpiteiden vaikutusta, on sillä merkitystä toimenpiteiden vaikuttavuuteen neuvotteluissa.
Kuka voi määrätä tekemään hätätyötä?
Työantaja määrää hätätyön, siihen ei siis tarvita työntekijän suostumusta. Hätätyötä ei koskaan saa teettää kauemmin kuin siihen on tarvetta. Taustalla on oltava äkillinen syy, jota ei ole voitu ennakolta tietää. Hätätyön turha teettäminen on rikos.
Onko hätätyötä käytetty aiemmin väärin työtaistelun estämiseksi?
Vuonna 2022 työnantajat käyttivät hätätyötä lähes 30 kertaa eri puolilla Suomea työtaistelun aikana. Työaikalakia valvova viranomainen totesi yhtä tapausta lukuun ottamatta jokaisen tapauksen lain vastaiseksi. Nyt käsittelyssä oleva muutos hätätyöhön antaisi työnantajalle laillisen keinon estää työtaisteluita hätätyötä teettämällä.
Miten Euroopan unioni ja kansainvälinen lainsäädäntö tähän suhtautuvat?
Hätätyön muutoksen laillisuutta tai seurauksia ei ole arvioitu lainsäädäntöhankkeessa millään tavalla, vaan muutos perustuu ministeriön poliittiseen päätökseen. Ehdotettu muutos on ristiriidassa Euroopan unionin työaikadirektiivin kanssa ja rikkoo Suomen sitovia kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteita.
Eikö potilasturvallisuus vaarannu, jos emme suostu hätätyöhön?
Potilasturvallisuus on työtaisteluiden aikana ennenkin pystytty turvaamaan suojelutyöstä sopimalla. Jos ennalta-arvaamaton tapahtuma osuu työtaistelun kohdalle, on hätätyön teettäminen jo nyt mahdollista siitä riippumatta, onko käynnissä työtaistelu tai ei. Keskeistä on, että työtaistelu, esimerkiksi lakko, sinänsä ei ole pätevä peruste teettää hätätyötä.
Onko kyseessä samanlainen pakottaminen työhön kuin koronan aikana?
Korona-aikana käytössä oli valmiuslaissa säädetty poikkeustila, joka antoi työnantajalle mahdollisuuden esimerkiksi määrätä hoitajia ylitöihin, siirtää ja perua lomia. Tuo sääntely on toista, kuin nyt esitetty muutos tavanomaisiin olosuhteisiin ja työtaistelutilanteisiin. Myös valmiuslain käytössä tapahtui ylilyöntejä ja läheskään kaikissa tapauksissa perusoikeuksien rajoittamiselle ei ollut koronasta johtuvaa syytä. Tehy on vaatinut valmiuslain muuttamista.
Antaako lakiesitys työnantajalle oikeuden pilata lakon lisäksi myös ylityö- ja vuoronvaihtokiellon?
Jos lakiesitys hyväksytään tällaisenaan, se ei rajaa mitään työtaistelumuotoa ulkopuolelle. Työnantaja käyttäisi yhä enemmän hätätyötä pakottaakseen työntekijät ylitöihin työtaistelutilanteessa tai pakottaakseen heidät vuoronvaihtoon. Vuorojärjestelmän idea on kertoa työntekijälle, milloin on töitä ja milloin vapaata, joten järjestelmä menettäisi merkitystään ja loisi tilanteen, jossa työntekijä ei tiedä etukäteen, moneltako hän pääsee pois töistä. Lakiesitys heikentäisi työtaistelutilanteessa suojelutyötä antavien asemaa. Työntekijät voidaan pakottaa töihin niinä aikoina, jotka on merkitty lepoajaksi.
