Orpon hallituksen lakimuutos tarkoittaisi, että työtaistelutilanteessa työnantajalla olisi liian suuri päätösvalta suojelutyön määrään. Se tarkoittaa työehtosopimusneuvotteluissa ylittämätöntä vipua suhteessa palkansaajapuoleen.
Suojelutyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jonka tekeminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, mikä erityisesti vaarantuu työtaistelun vuoksi.
Työtaisteluoikeudet ovat kansainvälisten sopimusten suojaamia perus- ja ihmisoikeuksia. Niihin ei saa kajota Orpon suunnittelemilla kansallisilla lakimuutoksilla.
– Lakimuutos olisi Suomelle todella pitkä ja surullinen askel poispäin Länsi-Euroopan oikeusvaltioiden ihmisoikeuksia kunnioittavasta ytimestä. Missään muussa länsimaassa ei ole vastaavaa suojelutyön yleissääntelyä. Se ei yksinkertaisesti toimi käytännössä, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.
Rytkönen muistuttaa, että yrittäessään säännellä kaikkien eri alojen kaikkia työpaikkoja Suomen hallitus tekee säätelyn, joka ei toimi yhtään millekään alalle.
– Säätelyä on mahdotonta tehdä sellaiseksi, että se huomioisi kaikkien erilaisten työpaikkojen ja eri alojen suojelutyön tarpeet. Siksikään tätä lakimuutosta ei pidä säätää, Rytkönen sanoo.
Samaan aikaan Petteri Orpon hallitus edistää lukuisia muita heikennyksiä suomalaisten palkansaajien asemaan, kuten palkkamonttulain, jolla sovittelijan kädet sidotaan. Jos se saa läpi ajamansa muutokset jo käynnistyneellä työehtosopimusneuvottelukierroksella, palkansaajat joutuvat neuvottelemaan työnantajan kanssa aivan toisistaan poikkeavista asetelmista käsin riippuen siitä, alkavatko neuvottelut ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa vai sen jälkeen.
– On täysin epäasiallista muuttaa neuvottelujen pelisääntöjä kesken neuvottelukierroksen, Rytkönen painottaa.
Lisätiedot:
Edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi puh. 050 346 0847,
[email protected]