SOSTES – uusi työehtosopimus hyväksytty

• 1.9.2026 palkkoja korotetaan 2,7 %:n yleis- ja taulukkokorotuksella. Tämän lisäksi vähimmäistaulukkopalkkoja korotetaan 0,5 % tehyläisten palkkaryhmissä (C-F) ja palvelusvuosilisät yhdenmukaistetaan siten, että ne ovat 5 vuoden jälkeen vähintään 3 %, 8 vuoden jälkeen vähintään 6 % ja 11 vuoden jälkeen vähintään 9,1 %.
• 1.9.2027 maksetaan yleis- ja taulukkokorotus 2,7 %

1.9.2026:

• Hälytyskorvausta korotetaan 6,1 % (pyöristys lähimpään tasalukuun), jolloin hälytyskorvauksen normaali määrä on 30 euroa. Jos työhön lähtemisen on tapahduttava välittömästi hälytyksen jälkeen, korvaus on 42 euroa. Jos hälyttäminen merkitsee työvuoroluetteloon merkityn työvuoron alkamisen aikaistumista enintään yhdellä tunnilla, korvaus on 17 euroa.
• Kielilisää korotetaan 6,1 % (pyöristys lähimpään tasalukuun), jolloin se on 27-54 euroa kuukaudessa kielitaidosta ja kielen käyttötarpeesta riippuen.
• Luottamusedustajien, pääluottamusedustajien ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 6,1 % (pyöristys lähimpään tasalukuun).

Oikeus perhevapaan palkkaan opintovapaan aikana

Työehtosopimukseen lisättiin määräys, jonka mukaan työntekijällä on oikeus raskaus- tai vanhempainvapaan palkkaan myös silloin, jos hän jää perhevapaalle kesken opintovapaan. Edellytyksenä on, että hänellä olisi työssä ollessaan ollut oikeus palkkaan perhevapaan ajalta. Opintovapaa keskeytyy, kun työntekijä siirtyy raskaus- tai vanhempainvapaalle.

Lyhyt tilapäinen poissaolo-oikeus (22 §)

Määräystä työntekijän poissaolo-oikeudesta perheenjäsenen tai lähiomaisen hautaustilanteissa täsmennettiin ja osin laajennettiin. Poissaolo koskee jatkossa hautajaisia, siunaustilaisuutta ja uurnan laskua.

Lisäksi perheenjäsenen ja lähiomaisen määritelmiä ajantasaistettiin.

Muutosten tarkoituksena on selkeyttää määräystä ja vähentää tulkinnanvaraa. Samalla varmistetaan, että poissaolo-oikeus kattaa eri hautauskäytännöt.

Suojavaatetus

Työehtosopimukseen lisättiin uusi soveltamisohje suojavaatetuksesta. Varsinaisen työehtosopimusmääräyksen mukaan työntekijälle, joka työskentelee pääosin likaisissa tai vaatteita kuluttavissa tehtävissä, on annettava asianmukainen suojavaatetus sekä työturvallisuuden edellyttämä suojavarustus. 

Työnantaja vastaa suojavaatetuksen ja suojavarustuksen hankinnasta ja huollosta. Suojavaatetuksesta voidaan sopia paikallisesti.

Uudessa soveltamisohjeessa täsmennetään, että tässä pykälässä suojavaatetuksella ei tarkoiteta työturvallisuuslain mukaisia henkilönsuojaimia, esimerkiksi hengityksen-, kasvojen-, kuulon-, silmien- ja päänsuojaimia. Työturvallisuuslainsäädännön edellyttämistä henkilönsuojaimista ei voida sopia paikallisesti.

Työsuhteen päättyminen: irtisanomisaika

Työehtosopimukseen lisättiin mahdollisuus sopia irtisanomisajasta, kuitenkin enintään yhden kuukauden pituiseksi. Samalla sopimukseen kirjattiin, ettei työnantajan irtisanoessa noudatettava irtisanomisaika saa olla lyhyempi kuin se irtisanomisaika, jota työntekijän olisi noudatettava irtisanoutuessaan.

Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisaika on 14 vuorokautta, jos työsuhde on kestänyt enintään viisi vuotta, ja yksi kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta, ellei toisin sovita.

Työsuhteen päättyminen: loppupalkka

Työehtosopimukseen lisättiin määräys, jonka mukaan työsuhteen päättyessä loppupalkka lisineen maksetaan viimeistään työntekijän seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä työsuhteen päättymisen jälkeen. Edellytyksenä on, että työsuhteen päättymisen ja palkanmaksupäivän väliin jää tavanomainen ja kohtuullinen aika palkan maksamista varten.

Sopimuskauden työryhmät: 

• Yksityisen sosiaalipalvelualan pito- ja vetovoiman kehittämishanke
• Työhyvinvointityöryhmä
• Tilastotyöryhmä
• Palkkausjärjestelmätyöryhmä
• Paikallisen sopimisen työryhmä
• Työehtosopimuksen selkeyttämistyöryhmä

Yksityisen sosiaalipalvelualan pito- ja vetovoiman kehittämishanke

Neuvotteluosapuolet seuraavat julkisen puolen palkkaratkaisuja ja ottavat ne huomioon yksityisen sosiaalipalvelualan palkoista neuvoteltaessa. Tavoitteena on kaventaa perusteetonta palkkaeroa yksityisen ja julkisen puolen välillä, huomioiden alan taloudellinen tilanne.

Palkankorotuksia kohdennetaan erityisesti niihin vähimmäispalkkoihin, joissa palkkaero on suurin. Lisäksi osapuolet edistävät osaavan työvoiman saatavuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Työhyvinvointityöryhmä

Sopijaosapuolet tukevat, seuraavat ja arvioivat työhyvinvoinnin edistymistä sopimusalalla.

Työryhmä edistää sitä, että työpaikoilla ja työyhteisöillä on riittävästi tietoa ja valmiuksia laatia paikallisia toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi, työssä jaksamisen tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi. Työryhmän painopiste sopimuskaudella on työkyky sekä ikääntyvien työssä jaksamisen tukeminen.

Tilastotyöryhmä

Hanketyöryhmän ja palkkausjärjestelmätyöryhmän tukena ja osana toimii toistaiseksi asetettu tilastotyöryhmä, jonka tehtävänä on selvittää palkkaeroja suhteessa hyvinvointialueiden tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja kiinteisiin kuukausipalkkoihin.

Palkkausjärjestelmätyöryhmä

Palkkausjärjestelmätyöryhmä selvittää palkkasopimuksen muutostarpeet sekä pito- ja vetovoiman kehittämishankkeen vaikutukset palkkausjärjestelmään. Työryhmä arvioi nykyisen palkkausjärjestelmän toimivuutta, kokoaa sen vahvuudet ja heikkoudet sekä kartoittaa paikallisen sopimisen mahdollisuudet ja kehittämistarpeet.

Tavoitteena on laatia yhteinen ehdotus ajantasaisesta, tarkoituksenmukaisesta ja kannustavasta palkkausjärjestelmästä, joka vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa.

Työryhmä työskentelee 18.1.2027–17.12.2027 ja esittelee muutosesityksensä neuvotteluryhmälle. Mahdollisista muutoksista sovitaan erikseen tulevilla neuvottelukierroksilla, ja uudistuksen kustannukset huomioidaan osana neuvottelukokonaisuutta.

Paikallisen sopimisen työryhmä

Osapuolet perustavat paikallisen sopimisen työryhmän kehittämään työehtosopimusta vastaamaan toimialan yritysten ja organisaatioiden nykyisiä ja tulevia tarpeita. Tavoitteena on vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa sekä toimintaedellytyksiä.

Osapuolet korostavat, että paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamuksellista vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön edustajien tai henkilöstön välillä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat sekä yrityksen tai organisaation että henkilöstön etuja ja sovittavat ne yhteen paikalliset tarpeet huomioon ottaen.

Työehtosopimuksen selkeyttämistyöryhmä

Sovittiin uudesta työehtosopimuksen selkeyttämistyöryhmästä. Tavoitteena on valmistella sopimuskauden päättymiseen mennessä yhteisiä ehdotuksia työehtosopimuksen selkeyttämiseksi.

Neuvotteluosapuolet pitävät tärkeänä, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat otetaan huomioon työehtosopimuksen määräyksiä ja alan käytäntöjä kehitettäessä. Osapuolet sitoutuvat tarkastelemaan työehtosopimuksen yhdenvertaisuus- ja sukupuolivaikutuksia osana neuvotteluprosessia sekä työehtosopimuksen selkeyttämistyötä.

Osapuolet ovat sopineet muun muassa työehtosopimuksen sanaston päivittämisestä siten, että termi luottamusmies korvataan termillä luottamusedustaja ja termi esimies termillä esihenkilö.

Osana sopimusratkaisua työehtosopimukseen kirjattiin tulkinta, jonka mukaan työntekijällä on oikeus raskaus- ja/tai vanhempainvapaan palkkaan myös silloin, kun hän jää perhevapaalle kesken opintovapaan.

Lisäksi osapuolet jatkavat tasa-arvotyötä seuraamalla määräaikaisten työsuhteiden käyttöä ja mahdollisten lakimuutosten vaikutuksia yksityisen sosiaalipalvelualan työsuhteisiin.

Neuvotteluosapuolet pitävät tärkeänä, että alan tasa-arvokäytäntöjä arvioidaan säännöllisesti. 

Työelämän tasa-arvon ja perhevapaiden tasaisemman jakautumisen tukemiseksi suositellaan esimerkiksi paikallista sopimista käytännöistä, joilla tuetaan alle yksivuotiasta lastaan imettävää työntekijää mahdollistamalla lyhyt imetystauko tai maidon pumppaaminen työpäivän aikana.

Tehyn, SuPerin ja Erton muodostama Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry neuvottelee yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta työnantajaliitto Hyvinvointiala Hali ry:n kanssa.

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 72 000 työntekijää. Työehtosopimusta (SOSTES) noudatetaan esimerkiksi yksityisissä vanhusten ja vammaisten palvelutaloissa, vanhainkodeissa, ensi- ja turvakodeissa, lastensuojelussa, kotipalveluissa sekä erilaisissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä. Tehyläisiä työskentelee yksityisellä sosiaalipalvelualalla mm. lähihoitajina, sairaanhoitajina, sosionomeina, fysioterapeutteina ja geronomeina.