- Suomi on aliresurssoinut sote-palveluja vuosikymmeniä. Kyse on miljardiluokan jälkeenjääneisyydestä rahoituksessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Seuraukset näkyvät meille kaikille yhä pahenevana hoitajapulana, pitenevinä hoitojonoina, vanhustenhoidon kriisiytymisenä, päivystysten sakkaamisena jne. Pandemia vielä voimisti ongelmia, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Päättyvää kesää on useissa alan ammattilaisten puheenvuoroissa Rytkösen mukaan kuvattu sotien jälkeisen ajan vaikeimmaksi suomalaisessa terveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa.
- Hoitajapulaan ja sote-palveluiden kurjistamiseen on saatava ratkaisu. Hallituksen on tunnustettava tosiasiat. Lisärahoitus soteen on täysin välttämätön, muu on pelkkää kosmetiikkaa, hän toteaa.
Rytkösen mukaan monet päättäjien ja työnantajien ehdottamat hoitajapulan ratkaisut kuten aloituspaikkojen lisäys tai työperäinen maahanmuutto ovat hitaita keinoja. Vaikutuksia nähdään vasta vuosien päästä.
- Palkkauksen ja työolojen parantaminen ovat tärkeimmät ja nopeimmin hoitajapulaan vaikuttavat tekijät. Niitä käsitellään parhaillaan työmarkkinapöydässä eikä asia sielläkään ratkea ilman rahaa, toteaa Rytkönen.
Vanhuspalveluiden 0,7 mitoituksen lykkäys puolestaan olisi hänen mukaansa iso pettymys, mikä voi pahimmillaan karkottaa lisää hoitajia alalta. Vanhustenhoidon laatua piti parantaa hoivakriisin takia. Nyt hoitajilta vietäisiin tämäkin valo tunnelin päästä.
- Toteutuuko 0,7 mitoitustavoite koskaan, jos sitä nyt lykätään, hän pohtii.
Lisätietoja: Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, yhteys erityisavustajan kautta p. 0400 540 005