Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on otsikoissa miltei päivittäin. Valitettavan usein tuottavuuskeskustelu on kapea-alaista ja vastauksia haetaan leikkauslistoista ja supistamisesta. Suomessa on jo tehty tuloksellista työtä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja terveysmenot ovat OECD-vertailussa melko maltilliset, mutta tulevaisuuteen täytyy varautua etenkin työvoiman riittävyyden ja palveluiden tarpeen kasvun kannalta.
- Palveluista vastaava kuntasektori kaipaa varmasti rakenteellista uudistamista samoin terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä remonttia. Käyttämättä on kuitenkin valtavasti voimavaroja kuten henkilöstön osaaminen ja panos tuloksellisuuden parantamisessa, järkevämmin tekemisessä. Tähän haluamme TULOKSENTEKIJÄT –kampanjassa kiinnittää huomion, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
Tänään kampanjan julkistamispäivänä 1.9.2010 maksetaan kunta-alalla Tehyn syksyllä 2007 neuvottelema työmarkkinahistorian ensimmäinen tuloksellisuuserä, joka on kytketty nimenomaan tulokselliseen toimintaan ja sen arviointiin.
- Näiden muutaman viime vuoden aikana, jolloin erään liittyviä hankkeita on ollut tarkoitus käynnistää, työnantajat eivät ole olleet kovin kiinnostuneita asiasta. Tämä on valitettavaa ja onkin ollut osasyy sille, että koimme tarpeelliseksi nostaa asiaa esiin kampanjan keinoin, Laitinen-Pesola sanoo.
Tehy haluaa maan suurimpana koulutetun hoitohenkilöstön edustajana korostaa, että innovaatiot ja tuloksellisuus syntyvät pienistä puroista työelämän arjessa, henkilöstön osaamisesta ja työpanoksesta. Hoitohenkilöstö tekee tuloksia eikä ole vain kuluerä. Tuloksellisuuden näkökulma on ammattijärjestöille ehkä uusi – outokin. Olennaista on, että tuloksellisuus ja siihen liittyvä tehokkuuden vaatimus ymmärretään oikein: kyse ei saa olla ihmisten kuormittamisesta, vaan siitä, että resurssit käytetään järkevästi ja palveluiden laatu paranee.
- Kun työprosessit sujuvat, osaamista voi käyttää ja työhyvinvointi paranee, syntyy samalla myös palkanmaksuvaraa. Tehy haluaa olla tuloksellisuuskeskustelussa mieluummin edelläkävijä kuin perässäpitäjä, joten miksei tuloksellisuus siis kiinnostaisi meitä, Laitinen-Pesola kysyy.
Kehittämistyötä ja tietoa on jo nyt paljon, mutta hyvät käytännöt eivät leviä riittävästi. Lisäksi henkilöstöllä on paljon kehittämisideoita, arki-innovaatioita, jotka kiireessä tai rohkaisun puuttuessa jäävät viemättä eteenpäin.
- Haluamme kampanjalla edistää sekä hyvien käytäntöjen leviämistä että kannustaa jäseniämme jakamaan omalla työpaikalla syntyneitä hyviä ideoita. Tuloksellisuuden paraneminen ei aina vaadi Teknillisen korkeakoulun laboratoriota, liutaa konsultteja tai hoitoalan ulkopuolisia guruja lausumaan viisaita.
Lisätietoja: Jaana Laitinen-Pesola, puh. (09) 5422 7012
