Hoitotyön johtajat ovat hallintoylihoitajia, ylihoitajia sekä hoitotyön lähiesihenkilöitä, kuten osastonhoitajia ja apulaisosastonhoitajia. Heillä on merkittävä rooli hoitotyössä mm. juuri aloittaneilla hyvinvointialueilla, esimerkiksi hoidon laadun ja kustannustehokkuuden kehittämisessä sekä henkilöstön hyvinvoinnin edistämisessä.
Tehyn teettämässä kyselyssä selvitettiin hoitotyön johtajien jaksamista, työkuormitusta ja alanvaihtohalukkuutta. Lisäksi selvitettiin mm. hoitotyön johtajien tyytyväisyyttä sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja kollegoilta saatuun tukeen.
Kyselyyn vastasi 1518 hoitotyön johtajaa. Vastaajista 42 % on harkinnut alan vaihtoa vähintään kuukausittain. Tehyn aiempiin kyselyihin verrattuna hoitotyön johtajien alanvaihtohalukkuus on kasvussa.
Alan vaihtoa ovat harkinneet erityisesti lähiesimiehet eli osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat. Heistä jopa 82 % on joskus harkinnut vaihtavansa alaa ja 45 % kertoo harkinneensa alan vaihtoa kuukausittain tai useammin.
- Hoitotyön johtajat haluavat onnistua työssään ja tukea henkilöstöään. Hoitajapula, riittämätön palkkaus, jatkuva kuormitus ja muutokset töissä lisäävät alan johtotehtävissä olevien stressiä. Siksi paluu kliiniseen hoitotyöhön houkuttaa. Ero palkassakaan ei ole kovin suuri, vaikka vastuu vähenisi, summaa Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää.
Jos hoitajapulaa onnistutaan torjumaan ja palkkausta parantamaan, vaikutetaan hoitotyön johtajien työhyvinvointiin ja alalla pysymiseen merkittävästi.
Hoitotyön johtajien määrä vähenee, osastojen koko kasvaa
Hoitotyön johtajien ja esihenkilöiden määrä on vähentynyt viime vuosina järjestelmällisesti. Samaan aikaan kun hoitotyön johtajien määrä vähenee, osastojen koko kasvaa.
Vastaajista 49 % arvioi osastojen koon kasvaneen viimeisen 10 vuoden aikana. Pääsyy osastojen koon kasvulle on niiden yhdistäminen, kertoi 59 % kyselyyn vastanneista. Myös potilaspaikkojen lisääminen on kasvattanut osastojen kokoa, kertoi neljännes vastanneista. Tulokset eivät merkittävästi eroa Tehyn edellisestä hoitotyön johtajille tekemästä kyselystä.
- Hoitotyön johtajia eläköityy valtavasti lähivuosina. Yhtään osastonhoitajaa ei olisi varaa menettää nykytilanteessa. Muutos on sote-uudistuksen myötä tullut jäädäkseen, mutta se ei tule onnistumaan, jos meillä ei ole riittävästi erityisesti lähiesimiehiä sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sillanpää sanoo.
Sillanpään mielestä kehitys on ikävä, koska niin hoitajat kuin hoitotyön johtajat arvostavat työtään todella korkealle.
Hoitotyön johtajat saavat kuitenkin kyselyn mukaan myös paljon tukea kollegoiltaan. Näin arvioi 65 % kyselyyn vastanneista.
Kyselyssä selvitettiin myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksen vastaamista työelämän tarpeisiin. Valtaosa vastanneista (67 %) oli tyytyväinen alan koulutukseen, mutta 29 % vastanneista arvioi, että koulutus ei vastaa työelämän tarpeisiin. Tyytymättömyys johtui käytännön osaamisen ja opettamisen puutteista. Vastuu käytännön opettamisesta jääkin harjoittelupaikoille ja valmistumisen jälkeisille työpaikoille.
Kyselyn taustatiedot
Kyselyn toteutti Tehyn toimeksiannosta Aula Research 28.11. – 31.12.2022. Kyselyn tulokset valmistuivat alkuvuodesta.
Selvitykseen vastasi yhteensä 1518 hoitotyön johtajaa. Vastaajista 73 % kertoi työskentelevänsä julkisella sektorilla, 23 % työskentelee yksityisellä sektorilla ja 4 % kolmannella sektorilla. Vastaajat toimivat monipuolisesti eri tehtävissä sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreilla. Vastaajat olivat varsin kokeneita hoitotyön johtajia, sillä 45 % kertoi työskennelleensä hoitotyön johtajana tai esimiehenä jo yli kymmenen vuotta.
Kyselyn vastausprosentti on 31. Liitteenä olevassa tiivistelmässä on kyselyn keskeisimpiä tuloksia.
Tehy toteutti kyselyn jo kolmannen kerran, ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2020.
Lisätietoja: Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää, puh 040 820 7848