Tehyn II varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax pitää työurien pidentämistä vapaaehtoisin keinoin yhteisenä kansallisena haasteena, joka toteutuessaan hyödyttäisi kaikkia osapuolia. Anna-Leena Brax torjuu kuitenkin eläkeiän nostamisen pakolla ja sanoo, että työurat pidentyvät mm. työelämän joustoja ja uusia työaikamalleja kehittämällä.
- Meillä täytyy olla niin perhe-elämän tarpeita varten kuin ikääntyviä työntekijöitä ajatellen uudenlaisia, työaikamuotoja. Nämä vaikuttaisivat merkittävästi mm. hoitohenkilöstön jaksamiseen ja alalla pysymiseen. Esimerkiksi sairaanhoitajista jo 10 000 ja lähihoitajista 30 000 on työn raskauden vuoksi siirtynyt töihin muille aloille. Jos työelämä joustaisi nykyistä enemmän, voitaisiin tähänkin kehitykseen vaikuttaa.
Brax vaatii, että sosiaali- ja terveysalalla on tehtävä joka tapauksessa perusteellisia muutoksia työpaikkojen vetovoimaisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointia edistäisi työntekijöiden näkökulman huomioiminen ja tunne, että työntekijä voi itse vaikuttaa työnsä suunnitteluun. Myöskään kunta- ja palvelurakenneuudistus tai muut sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeet eivät tuota tulosta jos työntekijöitä ei kuunnella.
- Tehy käynnisti viime syksynä Tuloksentekijät-kampanjan, jonka tarkoituksena oli muistuttaa mm. päättäjiä siitä, että sosiaali- ja terveysalalla hoitohenkilöstö tekee tuloksen. Henkilöstö käsitetään kuntapolitiikassa liian usein ikäväksi kulueräksi. Hoitohenkilöstölläkin on paljon sanottavaa hoitoketjujen sujuvuuteen ja muihin arkisiin asioihin, jotka parantavat potilaiden hoitoedellytyksiä ja palveluiden tuloksellisuutta.
Tämän hallituskauden aikana ministerit ovat vaatineet sosiaali- ja terveyspalveluiltakin parempaa tuottavuutta. Brax toivoo, että keväällä valittava uusi hallitus tarkastelisi asiaa tuloksellisuuden näkökulmasta. Jo hallitusohjelmaa tehtäessä tulisi tämä näkökulma huomioida.
- Terveydenhuollon tuloksellisuutta ei voi mitata vain rahassa tai suoritteina, sillä lopputulos ratkaisee –kuinka vaikuttavia ja laadukkaita terveyspalveluita pystytään tuottamaan. Tavoitehan on aina se, että potilas paranee ja ei tarvitse enää hoitoa. Esimerkiksi pelkkä käyntimäärien mittaaminen johtaa helposti virheellisiin johtopäätöksiin ja jopa terveydenhuollon resurssien väärin kohdentamiseen.
Terveydenhuollossa ei pystytä tekemään tuloksellista työtä, jos resursseja on liian vähän tai niitä ei osata johtaa riittävästi esimerkiksi terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Hoitotyön johtamisosaaminen on myös keskeisessä roolissa laadukkaiden palveluiden aikaansaamiseksi. Braxin mielestä tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla on panostettava enemmän johtamisen lisäksi työhyvinvointiin.
- Nykymenon jatkuminen johtaa todella karuun todellisuuteen, kun hoitoalalle ei enää saada työvoimaa. Hoitoalan palkkauksen parantaminen on oleellista, mutta terveysalan työnantajien kannattaa kilpailla työvoimasta mm. joustavimmilla työaikajärjestelyillä – se kun on nykyistenkin työ- ja virkaehtosopimusten pohjalta mahdollista.
Anna-Leena Brax puhuu aiheesta tänään Keskustan työelämäseminaarissa Oulussa.
Tehyn Tuloksentekijät-kampanjasivut osoitteessa:
Lisätietoja: Anna-Leena Brax, gsm 0400 920 729
