Tehy vaatii kestävää sote-ratkaisua ja kattavaa vaikutusarviota

Sote-uudistus on valtava muutos, joka kohdistuu monelta osin toimivaan ja kansainvälisestikin kustannustehokkaaseen sote-järjestelmään.

Kuvateksti
kuva: iStock

Tehyn lausunnossa valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä todetaan, että valinnanvapautta voidaan laajentaa, mutta hallitusti ja asteittain.  Julkisia palveluja ei pidä räväyttää markkinoille ilman kattavaa vaikutusarviointia ja kokemuksia pilotoinneista.

Poliittisilla päättäjillä on nyt iso vastuu kestävän ratkaisun löytämisestä, koska uudistus tehdään vuosikausiksi eteenpäin.

-Näin suuret uudistukset edellyttävät yli hallituskausien ulottuvaa, pitkäjänteistä suunnittelua ja lakivalmistelua.  Jokainen hallitus ei voi aloittaa työtä uudelleen omista lähtökohdistaan, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Tehy pitää ensiarvoisen tärkeänä, että sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet toteutuvat. Uudistuksella on tarkoitus kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, hillitä kustannusten kasvua, parantaa palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä rakentaa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiva integraatio. Tehy painottaa integraation merkitystä. Sen vahvistamiseksi mm. kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi olisi otettava huomioon myös valinnanvapauslainsäädännössä.

- Tavoitteiden pitää pysyä kirkkaina siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä ongelmia uudistuksella alun perin lähdettiin ratkaisemaan. Tehy ei pidä mielekkäinä tavoitteina terveyspalveluiden kysynnän kasvattamista tai monimutkaisia uusia hallintorakenteita, Rytkönen sanoo. 

Uudistuksella ei saa vaarantaa terveydenhuollon toimivinta osaa eli erikoissairaanhoitoa. On erittäin huolestuttavaa, että maakunta velvoitetaan tarjoamaan asiakasseteleitä kiireettömään leikkaustoimintaan ja myös sote-keskusten suoran valinnan palveluihin esitetään siirrettäväksi erikoissairaanhoidon palveluita.  Tämä on ristiriidassa erikoissairaanhoidon työnjakoon ja keskittämiseen liittyvän asetuksen kanssa. Esityksen mukaan em. tehtäviä voisivat  tuottaa yksityiset palveluntuottajat. Kilpailu osaajista johtaa erikoissairaanhoidon toiminnan heikkenemiseen ja vaarantaa päivystystoiminnan sekä sen myötä varautumisen kriisitilanteita varten.   

- Erikoissairaanhoito on rajattava asiakasseteleiden ulkopuolelle. Nyt pitää keskittyä korjaamaan rikkinäiset osat eikä romuttaa toimivaa, korostaa Rytkönen.
 

Henkilöstövaikutusten arviointi niukkaa, naisten työmarkkina-asema uhkaa heiketä 

Tehy moittii valinnanvapautta koskevan lakiesityksen henkilöstövaikutusten niukkaa arviointia. Vaikka yhtiöittämispakko poistettiin, on uudella lakiluonnoksella edelleen erittäin suuria vaikutuksia sosiaali- ja terveyshuoltoalan ammattihenkilöstöön.

Lakiehdotuksesta on mahdoton arvioida, kuinka suuri osa julkisten palveluiden tuottamisvastuusta ja henkilöstöstä siirtyy pois julkiselta sektorilta. Joka tapauksessa muutos tarkoittaa useita satoja liikkeenluovutuksia, joilla kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy maakuntien liikelaitoksiin ja mahdollisiin yhtiöihin.

Monituottajamalli ja valinnanvapauden laajeneminen myös erikoissairaanhoidon palveluihin tulee näkymään muutoksina ammattihenkilöiden työnjaossa, työpaikkojen muutoksina ja katoamisena.

Tiukka menokuri ja valinnanvapaus, jossa asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa kuuden kuukauden välein, merkitsevät sitä, että henkilöstön määrästä tulee kysynnän mukaan joustava elementti. Määräaikaisten työsuhteiden ja nollasopimusten määrä tulee lisääntymään, koska yksityisellä sektorilla työvoiman tarpeen vaihtelun riski sälytetään usein työntekijän harteille. Myös vuokratyövoiman käyttö ja yt-neuvottelujen kierre tulevat olemaan arkea asiakkaiden vaihtaessa palveluntuottajaa.

Esitetyllä monituottajamallilla on merkittävät vaikutukset myös alan koulutukseen, opiskelijoiden ohjaukseen sekä terveystieteelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen jatkossa.  Näitä vaikutuksia esityksessä ei ole lainkaan arvioitu.

Tehy varoittaa, että uudistuksen seurauksena alan vetovoima voi heikentyä.  Valinnanvapauslainsäädäntö ei saa lisätä henkilöstön epävarmuutta, kuormittuneisuutta, alentaa henkilöstömitoituksia eikä vähentää esimiesten määrää. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö ja esimiehet ovat tutkimusten mukaan jo nyt muita aloja kuormittuneimpia. 

Sosiaali- ja terveysalan työvoimasta yli 90 % on naisia. Henkilöstövaikutukset tällä alalla kohdistuvat vahvasti naisiin ja heidän työmarkkina-asemaansa. 

-Tehy edustaa tulevien maakuntien sote-palveluissa suurinta henkilöstöryhmää. Vahva viestimme on, että henkilöstö ei voi olla tuon paljon puhutun kolmen miljardin säästön kohde, alleviivaa Millariikka Rytkönen.