- Ei oikein riitä vastaukseksi, että tehohoitajia ei vain ole saatu rekrytoitua. Onko yritetty tosissaan ja kokeiltu houkutella esimerkiksi reilusti korkeammalla palkalla? Ja onko tarjottu mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja työvuoroihin, kysyy Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hänen mukaansa on luonnollisesti erittäin tärkeää, että leikkausjonossa odottavat lapset saavat tarvitsemansa hoidon mahdollisimman pian. Mutta matkustaminen ja hoito vieraassa maassa aiheuttavat myös rasitusta ja stressiä lapsipotilaille ja perheille.
- Eihän hyvinvointivaltio Suomi voi oikeasti ratkoa hoitajapulaansa kestävästi niin, että potilaita lähetetään hoitoon toiseen maahaan. Kansalaisena suorastaan hävettää, että valtiovalta ja työnantajat eivät ole pystyneet parempaan, vaikka hoitajapulasta on varoitettu vuosia useamman hallituksen aikana - syyllisiä on kaikissa puolueissa, hän sanoo.
Rytkönen muistuttaa hoitajapulan taustoista. Esimeriksi HUSin tilannetta on pahentanut kokeneiden hoitajien työpaikan vaihto tai lähtö kokonaan alalta huonon henkilöstöpolitiikan sekä kuormituksen ja eettisen stressin takia.
Kiinnostavaa on myös, miksi sote-alalla pula eri ammattiryhmistä on johtanut erilaisiin ratkaisuihin. Pulaa lääkäreistä on ratkottu ympäri maata siten, että lääkäreitä houkutellaan töihin valtavilla summilla - puhutaan jopa yli parinkymmenen tuhannen euron kuukausipalkoista.
- Miksi samoja keinoja ei käytetä hoitohenkilöstön rekrytoinnissa? Väitän, että tuntuvasti nykyistä paremman palkan tarjoaminen esimerkiksi nyt avoimina olevissa lasten tehohoitajien tehtävissä ratkaisisi suurelta osin kyseisen pulan. Ja kun hoitajia on riittävästi, kuormitus ja stressi helpottavat, työolot paranevat ja työssä jaksetaan paremmin. Ei tähän tarvita mitään ydinfysiikkaa, muistuttaa Rytkönen.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, yhteys erityisavustajan kautta p. 0400 540 005