Myönteistä uudistuksessa ovat ”leveämmät hartiat” palveluiden järjestämiseen sekä mahdollisuudet kaventaa terveyseroja ja hillitä kustannuksia. Myös avoimia kysymyksiä ja huolenaiheita on monia kuten vielä avoin valinnanvapausmalli ja sen vaikutukset, liian tiukka yhtiöittämisvelvoite ja integraation toteutuminen käytännössä.
Elintärkeän uudistuksen aikataulu on erittäin tiukka. Onnistumisen varmistamiseksi siinä tulee edetä vaiheittain, arvioida vaikutuksia ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä.
Toteutuvatko tavoitteet?
Tavoitetta terveyserojen kaventumisesta on vaikea arvioida, koska valinnanvapauteen liittyvä valmistelu ei ole samanaikaisesti tarkasteltavana. Järjestämisvastuun siirtäminen 18 maakunnalle tasoittanee niitä väestön hyvinvointi- ja terveyseroja, jotka ehkä johtuvat monista erilaisista ja eri kokoisista järjestämistahoista. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus voi myös parantua, jos resurssien kohdennuksessa otetaan huomioon heikoimmassa asemassa olevien suurempi tarve.
Ratkaisevaa terveyserojen kannalta on millainen valinnanvapausmallista tulee. Tehy pitää tärkeänä, että paljon palveluja tarvitsevien kansalaisen hoidon saatavuus ja potilasturvallisuus eivät vaarannu valinnanvapauden ja monituottajamallin myötä.
Kustannusten kasvua on mahdollista hillitä, jos sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio onnistuu paljon palveluja tarvitsevien kohdalla optimaalisesti. Se tulee edellyttämään hyvää palveluohjausta ja palvelutarpeen määrittelyä sekä toimivaa työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Kustannusten hillintään tulee vaikuttamaan myös palvelulupauksen sisältö. Merkitystä on silläkin, kuinka nopeasti esimerkiksi digitaalisia palveluita saadaan käyttöön ja tietojärjestelmät yhteensopiviksi.
Tehyn mukaan valinnanvapauden, monituottajamallin ja yhtiöittämisen vaikutuksia integraatioon on vaikea arvioida. Toteutus tulee edellyttämään vahvaa ohjausosaamista valtion ja maakuntien välillä, järjestäjien ja tuottajien välillä sekä asiakasrajapinnassa. Järjestämisen ja rahoituksen integraatio on toteutumassa. Sen sijaan asiakkaan palveluiden ja tietojärjestelmien kannalta integraatio jää Tehyn arvion mukaan ainakin tässä vaiheessa keskeneräiseksi eikä täytä tältä osin uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita.
Henkilöstön asema turvattava, liikkeenluovutuspykäliä selkeytettävä
Henkilöstö on ratkaisevassa asemassa uudistuksen onnistumisen kannalta. Henkilöstön asema ja vaikutusmahdollisuudet on turvattava. Yhteistoiminnan on oltava kunnossa valmistelun jokaisessa vaiheessa ja jokaisella tasolla on oltava riittävä henkilöstön edustus. Näin suuressa muutoksessa yhteistoiminnankin tarve on poikkeuksellisen suuri, minkä tulee näkyä myös henkilöstön edustajien ajankäytössä.
Sote-uudistuksen yhteydessä tapahtuu historiallisen iso henkilöstön siirto kunnista maakuntiin. Suurin osa siirtyvistä työntekijöistä on koulutettua hoitohenkilöstöä. Siirtymisessä tulee noudattaa liikkeen luovutuksen periaatteita kuten on esitettykin, mutta lakiesityksen ko. kohta on epäselvästi muotoiltu eikä siitä käy ilmi, mitä henkilöstön siirtoja säännös koskee ja millä ajanjaksolla.
Sote-järjestämislain yhtiöittämisvelvoite on Tehyn mielestä tarpeettoman ankara. Ongelmallista on, että maakuntalain mukainen yhtiöittämisvelvollisuus on huomattavasti suppeampi kuin järjestämislain mukainen, joka ulottaa yhtiöittämisvelvoitteen myös laajan valinnanvapauden piirissä oleviin palveluihin. Myöskään EU:n kilpailuneutraliteettisäännökset eivät edellytä näin laajaa yhtiöittämistä. Tehy korostaa, että verorahoilla rahoitettavan toiminnan tulee olla julkisen kontrollin piirissä riippumatta palveluja tuottavan organisaation omistusmuodosta.
Eläkkeiden rahoitus muutoksen yhteydessä on turvattava. Yhtiöittämisvelvollisuus voi johtaa suurenkin henkilöstömäärän siirtymiseen pois julkisesta eläkejärjestelmästä yksityiseen eläkejärjestelmään. Tämä vaarantaisi julkisten eläkkeiden maksun ja johtaisi veronkorotuspaineisiin. Tämä riski on hallittavissa tasaus- tai siirtymämaksulla, jolla tasataan muutoksen vaikutusta eri eläkejärjestelmiin.
Henkilöstön työmatkat eivät saa uudistuksen myötä pidentyä kohtuuttomasti. Pitkillä työmatkoilla on vaikutuksia alan vetovoimaan sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen . Erityisesti naisten työssäkäynti voi vaikeutua ja työmarkkina-asema heiketä, jos pienten lasten äidit jäävät aiempaa herkemmin kotiin.
Johtaminen avainasemassa
Tehy kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota johtamiseen. Maakuntien ja sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto on järjestettävä siten, että niitä johtavat vahvan johtamisosaamisen ammattilaiset. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastuussa olevien organisaatioiden johdossa ja asiantuntijoina tulee olla tasapainoisesti sosiaali- ja terveydenhoidon asiantuntemusta. Tehy edellyttää, että organisaatioiden kaikilla tasoilla tulee olla hoitohenkilöstön johtamiseen koulutettuja hoitotyön johtajia. Tämä tulee kirjata lakiesitysten perusteluihin.
Johtamiselle ja esimiestyölle on oltava riittävät resurssit muutoksen eri vaiheissa. Erityisesti lähiesimiehet ovat olennaisessa roolissa pitkässä muutosprosessissa. Tehy pitää tärkeänä, että heitä tuetaan ja mahdollistetaan muutosjohtaminen, jotta he voivat tukea omaa henkilöstöään ja viedä uudet toimintatavat käytäntöön.
Uudistuksen tulee vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita sekä kuntoutuksen kokonaisuutta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää terveyden edistämisen, siihen suunnattaviin voimavaroihin ja kannustimiin sekä terveyden edistämisen rakenteisiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät kuntien ja maakuntien välillä tulee määritellä selkeästi. Toiminta pitää vastuuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtajalle. Kouluterveydenhuolto on selkeästi määriteltävä maakunnille jääväksi sosiaali- ja terveyspalveluksi.
Tiedon puute valinnanvapaudesta vaikeuttaa arviointia
Nyt lausunnolla olleiden lakiesitysten kokonaisuutta ja vaikutuksia on Tehyn mukaan varsin hankala arvioida, koska valinnanvapausmallista ei ole vielä riittävästi tietoa.
Tehy suhtautuu valinnanvapauden lisäämiseen varovaisen myönteisesti tietyin reunaehdoin. Kustannukset eivät saa kasvaa eivätkä terveyserot lisääntyä. Vaikutukset henkilöstöön on arvioitava ja alan vetovoimaisuus turvattava jatkossakin.
Terveyspalveluilla on erityinen luonne verrattuna muihin palveluihin eikä terveyspalveluiden kysynnän kasvu ei ole mielekäs yhteiskunnallinen tavoite.
Erityisesti on huolehdittava siitä, että nykyisen palvelujärjestelmän toimivia osia ei romuteta. Valinnanvapautta ei tule laajentaa erikoissairaanhoitoon nykyisestään. Uudistuksessa uhkaavat nyt ylikorostua kilpailu ja valinnanvapaus, mikä pahimmassa tapauksessa voi vaarantaa yhden keskeisen tavoitteen: integraation.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn tukeminen eri elämänvaiheissa edellyttävät eri terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisen hyödyntämistä ja työnjaon uudistamista asiakaslähtöisesti. Tehy pitää tärkeänä, että esimerkiksi kätilöiden, fysioterapeuttien, suuhygienistien ja sairaanhoitajien tarjoamat palvelut tulevat myös suoran valinnanvapauden piiriin. Tällä hetkellä jo lähes 50 % avosairaanhoidon vastaanottokäynneistä toteutuu sairaanhoitajien vastaanotolla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden pitää olla maakunnissa ja kunnissa selkeät. Ko. toimintaa tulee johtaa terveyden edistämisen ammattilainen.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo, p. 040 5874346
Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää, p. 040 8207848
Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen, p. 040 5337086