– Hallituksen linja on kylmä ja julma. Naisvaltaiseen, edelleen kuitenkin melko matalapalkkaiseen alaan kohdistetaan massiiviset heikennykset. Sitten perusoikeuksia ja työntekijöitä koskevien heikennysten vastustamista länsimaiseen demokratiaan kuuluvin keinoin aletaan rajoittaa. Mihin tämä rakas maamme on menossa, kysyy Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Työntekijöiden ja heidän ammattijärjestöjensä oikeus poliittisiin työtaisteluihin työntekijöiden asemaa koskevien poliittisten päätösten vastustamiseksi on kansainvälisissä sopimuksissa suojattu oikeus. Sitä voi rajoittaa demokraattisessa yhteiskunnassa vain, kun rajoittaminen on välttämätöntä.
Oikeus poliittiseen lakkoon turvaa kansalaisten perusoikeuksista mielipiteen- ja sananvapautta sekä kokoontumisoikeutta, joka merkitsee oikeutta kokoontua samaan aikaan samaan paikkaan samaa tarkoitusta varten. Tehyn edustamilla aloilla työtä tehdään useimmiten vuoroissa ympäri vuorokauden ja seitsemänä päivänä viikossa. Ilman oikeutta ryhtyä poliittiseen lakkoon näillä aloilla ei ole todellista oikeutta kokoontumiseen poliittisen päätöksen vastustamiseksi minään ajankohtana. Esitetty 24 tunnin ehdoton enimmäiskesto lakolle on erityisen haitallinen tällaisille aloille.
Tehyn jäsenistö myös työskentelee laajasti eri puolilla maata. Kokoontumisoikeuden suoja edellyttää, että työntekijöiden kokoontuminen on tosiasiallisesti mahdollista. Esitetty 24 tunnin raja lakon kokonaiskestolle on jakso- ja vuorotyöaloilla niin tiukka, että Suomen kokoisessa maassa se ei enää mahdollista työntekijöiden kokoontumisoikeutta.
– Tehyn sopimusaloilla näin tiukka rajoitus rinnastuu poliittisten lakkojen kieltoon, mitä kansainväliset sopimukset eivät salli, toteaa Tehyn juristi Jarkko Pehkonen.
Hallitus esittää myös poliittisille ylityö- ja vuoronvaihtokielloille 14 vuorokauden enimmäiskestoa. Ennen tammikuuta 2024 Suomessa ei ole nähty tällaisia ylityökieltoja eikä Suomessa tiettävästi edelleenkään ole ollut ainuttakaan poliittista vuoronvaihtokieltoa. Esitys näiden kieltämiseksi on räikeässä ristiriidassa perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamisen kaikkien välttämättömyysvaatimusten kanssa.
Lisäksi poliittisten ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen rajoittamisen oikeuspoliittiset perusteet ja suhde tavoitteisiin herättävät kysymyksiä. Ylityökiellossa ja vuoronvaihtokiellossa työntekijät tekevät työnsä työtaistelun aikana työsopimustensa mukaisesti. He eivät kieltäydy mistään työsopimuksensa mukaisesta työtehtävästä vaan tekevät säännölliset työtehtävänsä ja säännöllisen työaikansa.
– Lakiesityksessä ei kuitenkaan perustella mitenkään, mikä kansantaloudellinen haitta aiheutuu siitä, että työntekijät eivät suostu tekemään ylityötä - tai miksi yhteiskunnan tai kansantalouden ylipäänsä pitäisi toimia ylityön tai vuoronvaihtojen varassa, Pehkonen ihmettelee.
Esitys poliittisten työtaisteluiden rajaamisesta tiettyyn tunti- tai vuorokausimäärään ei vastaa pohjoismaista eikä eurooppalaista mallia. Suomesta tulisi tiettävästi ainoa EU:n jäsenvaltio, jossa ammattiyhdistysten harkintavaltaan kuuluvaa lakon toteuttamistapaa ja kestoa koskeva kysymys rajataan laissa tiukasti tiettyyn ajalliseen kestoon. Suomi ottaisi huomattavan ja tarpeettoman riskin siitä, että kyseinen sääntely ei ole Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukainen.
Tehy puuttuu lausunnossaan myös myötätuntotyötaisteluihin sote-alan näkökulmasta. Kansainvälisten sopimusten mukaan työtaisteluiden rajoituksia ei saa säätää moninkertaisina siten, että eri perusteilla rajoitetaan työtaisteluoikeutta useaan kertaan suojaten samaa asiaa kuten esimerkiksi kansalaisten henkeä ja terveyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo aloittanut lakivalmistelun suojelutyön turvaamiseksi kaikissa työtaistelutilanteissa. Hallitus on nyt kuitenkin rajoittamassa tällä samalla hengen ja terveyden suojelun perusteella vielä erikseen myötätuntotyötaisteluita.
– Tämä ei ole kestävää sääntelyä vaan hätiköityä lainsäädännön valmistelua, toteaa Jarkko Pehkonen.
Tehy myös korostaa, että kaikkien työrauha-asioiden ja niihin liittyvien hyvityssakkovaateiden oikeuskäsittely pitää oikeusvarmuuden ja oikeushallinnon resurssikysymysten takia keskittää työtuomioistuimeen.
Lisäksi Tehyn lausunnossa nostetaan esiin useita epäkohtia hallituksen esityksistä koskien mm. hyvityssakkojen vähimmäismäärää, työntekijöille asetettavaa hyvitysmaksua sekä ylipäänsä lakimuutosten vaikutusarvioinnin puutteita ja ristiriitoja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin ja ILOn valvontakäytäntöihin.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen,
yhteys erityisavustajan kautta p. 0400 540 005, [email protected]
Tehyn juristi Jarkko Pehkonen, p. 040 531 5464, jarkko.pehkonen(at)tehy.fi