Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn TNS Gallupilla toteuttaman kyselyn mukaan sosiaali- ja terveysjohtajat kaipaavat selkeämpää valtionohjausta palveluiden järjestämiseksi.
Noin 60 % vastaajista sanoo, että valtakunnallisen tason ohjaus ei ole riittävän selkeää oman organisaation toiminnan kehittämisen kannalta. Valtakunnallisen tason selkeämpää ohjausta kaivataan erityisesti sairaanhoitopiireissä, mutta myös suurissa kaupungeissa. Pienissä kaupungeissa ja kunnissa koetaan muita vastaajaryhmiä useammin, että ohjaus on riittävän selkeätä.
Hieman yli puolet terveysjohtajista pitää edellytyksiä kehittää omaa organisaatiotaan osana maamme terveydenhuollon kokonaisuutta valtaosin melko hyvinä. Noin neljäsosa taas vastaavasti pitää kehittämismahdollisuuksia melko huonoina. Erittäin tai melko hyvinä omia kehittämismahdollisuuksia pidetään useammin isoissa kaupungeissa ja kunnissa sekä sairaanhoitopiireissä. Melko huonoina näkymiä pitävät useimmin pienten kuntien terveysjohtajat.
- Kyselyn tulos osoittaa, että tähän mennessä toteutettu kunta- ja palvelurakenneuudistus on synnyttänyt Suomen kokoisen maan sosiaali- ja terveydenhuoltoon aivan liian monia erilaisia malleja, kun ”kaikki kukat ovat saaneet kukkia”, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
Uusi terveydenhuoltolaki astui voimaan toukokuussa. Siinä jätettiin myöhemmin ratkaistavaksi rakenteiden ja rahoituksen uudistaminen.
- Kyselynkin valossa nyt on suorastaan kiire uudistaa rakenteita ja yksinkertaistaa rahoitusta, jotta terveydenhuollon organisaatiot ja henkilöstö saavat johdonmukaiset suuntaviivat oman toimintansa kehittämiseen. Vaikka uusi hallitusohjelma jäi tältä osin hieman epämääräiseksi, nämä asiat lienevät hallituksen työlistalla heti syksyllä, kun kuntauudistuksen jatkoa raamitetaan.
Säästöt ja leikkaukset eivät turvaa palveluita
Tärkeimpiä keinoja terveydenhuollon palveluiden turvaamiseen jatkossa on kansalaisten vastuun lisääminen omasta terveydestään. Tätä mieltä oli 75 % kyselyyn vastanneista terveysjohtajista.
Vastaajia pyydettiin valitsemaan tärkeimmät keinot terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi ja tehostamiseksi tilanteessa, jossa merkittävästi lisää rahaa ei ole käytettävissä.
Muita tärkeitä keinoja tulevaisuutta ajatellen ovat terveydenhuollon rakenteelliset uudistukset, joita piti tärkeänä 71 % vastaajista, toimintapojen ja käytäntöjen kehittäminen (69 %) sekä henkilöstön osaaminen ja sen hyödyntäminen (67 %).
Selvästi huonoimpina keinoina nähtiin säästöt ja menoleikkaukset, joita vain 2 % vastanneista pitää hyvin tärkeänä. Palveluiden tuottamista entistä enemmän yksityisesti ei myöskään nähdä keskeisenä keinona palveluiden turvaamiseen (2 %). Niin ikään toiminnan ja palveluiden supistamista pidettiin huonona vaihtoehtona (4 %).
-Koulutettu hoitohenkilöstö on suurin terveydenhuollon henkilöstöryhmä. On ilahduttavaa, että sosiaali- ja terveysjohtajat näkevät keinot turvata palveluita tulevaisuudessa hyvin samalla tavoin kanssamme. Kärkeen nousevat rakenteelliset uudistukset, toiminnan ja toimintatapojen kehittäminen sekä henkilöstön osaaminen. Huonoimpina ratkaisuina nähdään leikkaukset, säästöt ja toiminnan supistaminen. Toiminnan kehittäminen ja osaamisen hyödyntäminen liittyvät tiiviisti tuloksellisuuteen, jota hoitohenkilöstö osaamisellaan on jatkossakin edistämässä, Laitinen-Pesola toteaa.
Verojen korotus sekä asiakas- ja palvelumaksujen korottaminen jakoivat vastaajien näkemyksiä. Pienet kaupungit ja kunnat pitävät julkisen rahoituksen lisäämistä esimerkiksi veronkorotuksin selvästi tärkeämpänä keinona kuin isot kaupungit. Suurissa kaupungeissa näytti taas olevan enemmän valmiutta asiakasmaksujen nostamiseen kuin verojen kiristämiseen.
Yksityisesti tuotettujen palveluiden osuus säilynee ennallaan
Vastaajat eivät näe, että yksityisesti tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden ostamista tulisi lisätä. Yhteensä 65 % vastaajista on täysin tai jokseenkin tätä mieltä.
Viimeisen kahden vuoden aikana valtaosassa terveydenhuollon organisaatioita yksityisten palveluiden ostaminen on pysynyt ennallaan tai lisääntynyt jonkin verran. Näin ilmoittaa 86 % kyselyyn vastanneista. Yksityisten palveluiden käytön lisääntyminen viimeisen kahden vuoden aikana painottuu suuriin kaupunkeihin, ei niinkään sairaanhoitopiireihin tai pieniin kuntiin.
Aikomukset ostaa kahden tulevan vuoden aikana yksityisesti tuotettuja palveluita ovat maltilliset. 57 % vastaajista ilmoittaa, että tilanne yksityisesti tuotettujen palveluiden ostamisessa pysyy ennallaan. Suuret kaupungit aikovat lisätä jonkin verran ostamista, sairaanhoitopiirit valtaosin pitävät ostot ennallaan.
-Uskon, että terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen tulee selkiyttämään palvelujärjestelmää. Tällä on myönteinen vaikutus myös yksityisen sektorin toimijoihin. Kun vahvat peruskunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä ja etenevät palvelustrategiansa mukaan, myös yksityisten palveluiden käyttö on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä eikä enää paniikkiratkaisuja esimerkiksi lääkäripulan hoitamiseksi, arvelee Laitinen-Pesola.
Tiedot käyvät ilmi Tehyn tilaamasta TNS Gallupin toteuttamasta sosiaali- ja terveysjohtajatutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin 7. - 14.6.2011 välisenä aikana puhelinhaastatteluina kuntien ylimmälle sosiaali- ja terveysjohdolle sekä sairaanhoitopiirien johtajille. Tutkimusta varten haastateltiin 51 henkilöä siten, että edustajia on kattavasti sekä 100 suurimmasta kunnasta, pienemmistä kunnista ja sairaanhoitopiireistä. Vaikka vastaajajoukko ei ole suuri, se on heterogeeninen muodostaen pienoiskuvan maamme terveydenhuollosta.
Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rooleista keskustellaan myös tänään Tehyn järjestämässä SuomiAreenan paneelissa. Paneelista lisätietoa:
www.tehy.fi/tehy/ajankohtaista/?x22250=21203085
Lisätietoja:
Tehyn viestintäjohtaja Katri Lindqvist, gsm 040 588 3431 tai
tiedottaja Jaana Reijonaho, gsm 040 356 8409