Laissa ei ole säädetty suojelutyövelvoitetta työsuhteisille työntekijöille. Virkasuhteiset voidaan velvoittaa suojelutyöhön lain perusteella. Tehyn ja SuPerin lakko koskee vain työsuhteisia työntekijöitä. Liitot ovat lakkoilmoituksessa ilmoittaneet seuraavasti: ”Lakkokohteissa annetaan suojelutyötä suojelutyöneuvotteluun perustuen välittömään hoitoon; tehohoito, mukaan lukien keskosten ja vastasyntyneiden tehohoito; päivystys; synnytykset; välitöntä hoitoa edellyttävät syöpätapaukset; dialyysihoito; välitön tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito; edellä mainittuihin hoitoihin liittyvät kiireelliset anestesiapalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä muu näihin verrattava, potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi tarvittava hoito.”
Suojelutyötä on annettu lakkoilmoituksen mukaisesti ja riittävästi. Työvuoroissa on paikoin saattanut olla jopa normaalitilannetta enemmän hoitajia. Normaaliaikana vuoroissa on jatkuvasti jopa usean hoitajan vaje myös kriittisimmissä toiminnoissa, minkä ei ole katsottu vaarantavan potilasturvallisuutta. Suojelutyöstä neuvotellaan jatkuvasti tarpeen mukaan ja sen määrää seurataan.
– Työnantaja esittää mediassa virheellisiä väitteitä asiasta. Sairaaloiden johto on nähtävästi valinnut viestintälinjan, jossa se virheelliseen tietoon perustuen ja pelottelemalla pyrkii murtamaan lakkoa ja vaikuttamaan kansalaisten mielipiteeseen hoitajien laillisesta lakosta. Tai sitten johtajat eivät tiedä, mitä heidän johtamissaan sairaaloissa tapahtuu. Kumpikin vaihtoehto on yhtä huono, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Järjestöjen mukaan on selvää, että lakon takia sairaalatoiminta häiriintyy ja ei-kiireelliset toiminnot joudutaan ajamaan alas. Ei voi olla yllätys, että normaali lakko-oikeuden toteuttaminen ja laillinen lakko aiheuttaa supistuksia toimintaan. Työnantajien tulee varautua näihin tilanteisiin, mihin ministeriö onkin erikseen kehottanut mm. ohjauskirjeessään 21.3.2022.
Lakon ensimmäisenä päivänä perjantaina sairaaloissa oli paikoin sekavia tilanteita. Nämä aiheutuivat pitkälti siitä, ettei työnantaja ollut varautunut etukäteen ei-kiireellisten toimintojen sulkemiseen ja potilaiden siirtämiseen muihin sairaaloihin. Työnantaja ei ollut huomannut kutsua kaikkia suojelutyössä olevia töihin. Lisäksi työnantaja ei ollut selvittänyt, pitäisikö lääkäreitä tai muita virkasuhteisia ammattihenkilöitä määrätä suojelutyöhön tekemään sellaisia hoitohenkilöstön tehtäviä, joita he osaavat tehdä.
Hoitajajärjestöt kritisoivat asetelmaa, jossa työnantajan edustaja, joka on samalla myös virkavastuulla toimiva viranomainen, antaa ilman seuraamuksia virheellisiä tietoja medialle tai AVI:lle. Kyseisten tietojen pohjalta STM on nyt valmistelemassa hoitajien lakko-oikeuksia kaventavaa potilasturvallisuuslakia.
– Sama taho, joka toimittaa viranomaisille ja ministeriölle tietoja lakon vaikutuksista ja suojelutyön määristä, on myös työriidan osapuoli. On täysin selvää, ettei hoitajien perusoikeuksia kaventavaa potilasturvallisuuslakia voi säätää virheellisiin tietoihin perustuen, toteavat järjestöt.
Tehyn ja SuPerin mukaan näyttää siltä, että kevään 2020 vakavassa koronatilanteessa perustellusti käytetyn valmiuslain jälkeen työnantaja on intoutunut huutamaan lainsäätäjää apuun niissäkin tilanteissa, joissa siihen ei ole perusteita.
– Työnantajien ja valtiovallan huomio ei kohdistu nyt itse asiaan eli vuosia jatkuneeseen sote-alan kriisiin. Tarvitsemme uskottavia ratkaisuja alan ongelmiin eikä hoitajien perusoikeuksiin kajoamista, alleviivaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Esimerkkejä työnantajan antamista virheellisistä tiedoista koskien suojelutyötä:
Muutamia esimerkkejä työnantajien antamista virheellisistä tiedoista koskien suojelutyötä hoitajalakon kahden ensimmäisen päivän ajalta:
YLE 1.4.2022 ja HS 2.4.2022 mukaan Turun yliopistollisen keskussairaalan vt. sairaalajohtaja Sirkku Jyrkkiö toteaa, että dialyysissä ei ole ollut tarpeeksi hoitajia suojelutyössä ja useita potilaita oli jäämässä ilman dialyysiä.
- Tehyn ja SuPerin mukaan dialyysiin on annettu suojelutyötä ja miehitys on ollut lähes normaali.Kaikki hoidon tarpeessa olleet dialyysipotilaat hoidettiin. Hoitajien mukaan dialyysiyksikössä on lakon aikana ollut jopa viisi suojelutyötä tekevää sairaanhoitajaa vuorossa, mikä on enemmän, kuin tavallisesti monissa vuoroissa on.
YLE uutisoi 2.4. Tampereen yliopistollisen sairaalaan TAYSin syövänhoidon vastuualueen ylilääkäri Maarit Bärlundin mukaan merkittävistä ongelmista syövänhoidossa lakon takia.
- Tehyn ja SuPerin mukaan työnantaja ei ole halunnut syöpäpoliklinikalle lisäresursseja perjantaille ja halusi iltavuoron hoitajat pois, koska aikoja on peruttu lääkärivajeen eikä hoitohenkilöstön vajeen vuoksi.
YLE uutisoi 2.4, että Oulussa kaikki syöpähoidot ja -leikkaukset jouduttiin perjantaina perumaan.
- Tehyn ja SuPerin mukaan suojelutyötä on annettu. Työnantaja on itse päättänyt jakaa annetun suojelutyön siten, että perui omalla päätöksellään syövän hoidot perjantailta. Työnantajalle on lisäksi annettu lupa kutsua suojelutyöhön maanantaille käytännössä kaikki ne syövän hoitoon tarvittavat erityisosaamista omaavat hoitajat, joita he ilmoittivat tarvitsevansa poliklinikoille, sädehoitoon ja leikkaustoimintaan.
MTV uutisoi 1.4.2022 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander kertoneen, että suojelutyöhön ei ole tuolloin saapunut riittävästi väkeä.
- Tehyn ja SuPerin selvitysten jälkeen osoittautui, että tilanne johtui siitä, että työnantajat eivät olleet kutsuneet ko. henkilöitä suojelutyöhön. Tilanne korjautui myöhemmin päivän aikana.
Lisätietoja:
Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi, p. 050 346 0847
SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno, p. 050 310 1492
Liite: Työnantajan virheelliset väitteet suojelutyöstä