Kun ammattijärjestö Tehy viime viikolla kertoi tehneensä poliisille rikosilmoituksen epäillyistä virkarikoksista suojelutyön lainvalmistelussa, työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) lähetti tiedotteen jossa se väitti lakiesityksen valmistelun edenneen normaalisti ja esitystä valmistellun kolmikantaisessa työryhmässä.
Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen tarkisti työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) suojelutyölainsäädäntöä koskevan tiedotteen väitteet. Ilmeni, että TEM levittää tiedotteessaan virheellistä tietoa.
Työ- ja elinkeinoministeriön väite: Lakiesitys on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä
Fakta: Ei ole valmisteltu kolmikantaisesti hätätyön osalta. Jopa työ- ja elinkeinoministeriön virkamies, hallitusneuvos Nico Steiner sanoi Helsingin Sanomissa, että ”Hätätyö ei päätynyt työryhmän ehdotukseen, mutta lausuntokierroksen jälkeen poliittisen puolen ratkaisu oli, että hätätyön ja työtaistelun suhteesta on syytä säätää.” Asian oikea laita ilmenee myös kolmikantaisen valmistelun päätyttyä lausuntokierrokselle 22. marraskuuta 2024 lähteneestä hallituksen esitysluonnoksen otsikosta: ”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisesta”. Hallituksen esitysluonnoksessa ei puhuta sanaakaan työaikalain 19 §:ssä säädetyn hätätyösäännöksen muuttamisesta, joten toisin kuin ministeriö väittää, se ei ole ollut kolmikantaisessa valmistelussa eikä se ole lähtenyt lausuntokierrokselle.
Työ- ja elinkeinoministeriön väite: "Lausuntokierroksella pyydettiin erikseen lausunnonantajien arvioita hätätyöhön liittyen”
Fakta: Siinä lakiluonnoksessa, johon ministeriö pyysi osapuolilta lausuntoja, ei ollut yhtään mitään muutosesitystä hätätyösäännöksiin. Lausunnonantajia pyydettiin lausumaan ainoastaan siitä, "onko hätätyötä koskevaa sääntelyä tarpeen muuttaa ottaen huomioon lakiehdotukset ja jos on, millä tavalla?" Eri intressitahoja siis pyydettiin lausumaan mielihaluistaan hätätyösäännöstön muuttamiseksi, eli intresseistä muuttaa lakia. Heiltä ei pyydetty lausuntoja mistään hätätyön muutosesityksistä, koska sellaista ei ollut, eikä sellaisesta ollut mitään tietoakaan. Asian oikea laita ilmenee esimerkiksi lausuntopalvelusta.
Työ- ja elinkeinoministeriön väite: Lainsäädännön arviointineuvostolle toimitetussa luonnoksessa hätätyön sääntelyyn tehtävät muutokset olivat myös mukana, mutta lainsäädäntöteknisistä syistä eri laissa kuin valmiissa hallituksen esityksessä.
Fakta: Eivät olleet mukana. Ministeriö toimitti lainsäädännön arviointineuvostolle 17.2.2025 version (julkinen asiakirja, mm. arviointineuvostossa saatavissa kenen tahansa toimesta tietopyynnöllä), jossa hätätyösäännös oli työriitalain 8 d §:ään esitetty uusi momentti, jossa hätätyön perusteet olisivat pysyneet työtaistelutilanteissa täysin samoina kuin nyt työaikalain 19 §:ssä, eikä hätätyösäännöksen asiallista sisältöä olisi muutettu nykyisestä mitenkään. Ministeriö esitti arviointineuvostolle lähettämässään versiossa säännökseksi seuraavaa:
"Jos 1 momentissa tarkoitettujen toimintojen keskeytymistä johtuva henkeä, terveyttä, omaisuutta, ympäristöä, eläinten hyvinvointia tai kansallista turvallisuutta koskevan vahinkoseurauksen uhka on siinä määrin välitön, ettei sen aiheutumista voida tässä laissa säädetyillä eikä millään muillakaan kohtuullisilla keinoilla välttää, vahinkoseurauksen välttämiseen sovelletaan, mitä työaikalain (872/2019) 19 §:ssä säädetään hätätyön teettämisestä."
Tämä on täysin eri asia kuin se, mitä työ- ja elinkeinoministeriö esitti eduskunnalle: ”HE:ssä oleva muutos työaikalain 19 § uudeksi 1 momentiksi (muutosesitys lihavoituna):
"Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyötä saa lisäksi teettää, jos työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain (420/1962) 8 d §:n 1 momentin 1–8 tai 11 kohdassa tarkoitettujen toimintojen keskeytymisestä johtuva henkeä, terveyttä, omaisuutta, ympäristöä, eläinten hyvinvointia tai kansallista turvallisuutta koskevan vahinkoseurauksen uhka on siinä määrin välitön, ettei sen aiheutumista voida mainitussa laissa säädetyillä eikä millään muillakaan kohtuullisilla keinoilla välttää."
Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen toteaa, että kyse on olennaisesta muutoksesta hätätyösäännöksen sisältöön. Arviointineuvostolle lähetetyssä versiossa mikään ei olisi lain selvän sanamuodon mukaan muuttunut hätätyön laillisessa käyttöalassa nykyisestä. Hallituksen esityksessä hätätyön käyttöala sen sijaan laajenee säännöksen selvän sanamuodon mukaan niin, että työtaistelutilanteessa ei tarvitse noudattaa 1 momentin 1. virkkeen edellytystä ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Näin on lain sanamuodon mukaan riippumatta siitä mitä kirjoitetaan perusteluihin.
Lisäksi hallituksen esityksessä otsikkoa myöten esitetään muutosta hätätyösäännökseen (työaikalain 19 §), toisin kuin arviointineuvostossa käyneessä tekstissä. Hallituksen esityksen 4. kohdassa keskeiset muutokset sanotaan suoraan ja kerrotaan hätätyön perusteiden muuttuvan nykyisestä.
Hallituksen esityksessä ei tuoda esiin Suomea sitovaa kansainvälistä normistoa koskien työntekijöiden työaikasuojelua, kuten lepoaikasuojelua ja suojelua ylityön teettämiseltä, josta hätätyössä poiketaan (työaikalain 19 § 2 momentti). Esitys ei sisällä myöskään noiden kansainvälisten sopimusten tulkintakäytännettä siitä, millä perusteilla noista lepoaikasäännöksistä poikkeaminen on sallittua. Koska hätätyön käyttöä esitetään hallituksen esityksessä laajennettavaksi, työ- ja elinkeinoministeriön olisi pitänyt kertoa kansainväliset säännöt eduskunnalle. Näitä kansainvälisiä sääntöjä ovat esimerkiksi ILO:n yleissopimus 149 sairaanhoitohenkilöstön työ- ja elinoloista ja sen 6. artikla työaikasuojelusta ja viikkolevosta, sekä ILO:n sopimus 14 viikkolevosta teollisuusyrityksissä. Myös uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja ja sen 2. artiklan määräykset lepoaikasuojelusta olisi pitänyt kertoa. Nyt esitetty työaikalain muutos vaikuttaisi suoraan siihen, miten työtaistelun aikana suojelutyötä tekevällä työntekijällä on nuo Suomea sitovien sopimusten mukaiset oikeudet.
Työ- ja elinkeinoministeriö on siteerannut hallituksen esityksessä arviointineuvoston lausuntoa. Eduskunnalle ei hallituksen esityksessä kerrota, että hätätyön osalta oli tapahtunut merkittävä muutos arviointineuvoston arvioimaan kappaleeseen nähden.
– Valiokunnan tiedonsaantioikeus ei paikkaa tätä, koska perustuslaissa eduskunnan ja valiokunnan tiedonsaantioikeudet ovat erilliset, käytännössä eri momentit perustuslaissa. Asia pitäisi avoimesti kertoa hallituksen esityksessä, koska hallituksen esitys on se, josta eduskunta saa tiedot esityksen perusteista, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
Työ- ja elinkeinoministeriön väite: Lainvalmistelu eteni normaalisti.
Fakta: Lainvalmistelu ei edennyt normaalisti. Ministeriö pitää "normaalisti edenneenä lainvalmisteluna", että tuotoksena on eduskunnalle hallituksen esitys, josta ei edes hakutoiminnolla löydä sukupuolta ja tasa-arvoa, vaikka sukupuolivaikutusarvioinnin tekemisen ohjeistus lainvalmistelussa ei ole mikään uusi asia, ja siitä on selvät ministeriötä koskevat lainvalmisteluohjeet.
– Jos tämä on vuoden ajan kestäneen "normaalisti edenneen lainvalmistelun" tulos, mietin, pitääkö olla huolissaan, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
Työ- ja elinkeinoministeriön väite: Esitys hätätyöhön liittyvästä sääntelystä ei ole sisällöllisesti muuttunut arviointineuvoston käsittelyn jälkeen.
Fakta: On muuttunut, ja tämä on varsin merkillinen virkavastuulla tiedotettu väite. On erikoista, että ministeriö kehtaa väittää, että "sovelletaan, mitä työaikalain (872/2019) 19 §:ssä säädetään hätätyön teettämisestä" ja sen jälkeen esitetty 19 §:n muuttaminen muotoon "Hätätyötä saa lisäksi teettää" voisivat olla sisällöllisesti sama asia.
– Tehyn faktantarkistuksen lopputulos on, että ministeriön tiedote sisältää useita asiavirheitä, eikä se kestä merivettä, sanoo Kari Tiainen.
Tehyn jäsenet voivat edelleen liittyä rikosilmoitukseen 30. huhtikuuta 2025 asti. Mukana rikosilmoituksessa on jo yli 7000 tehyläistä.
Lisätietoja: Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen [email protected], puh. 040-5000430
