Tehy ei kannata palkkaharmonisointia koskevaa lainsäädäntöä. Nykyinen lainsäädäntö on varsin selkeä. Samasta tai yhtä vaativasta tehtävästä pitää maksaa yhtä paljon palkkaa. Taustalla on perustuslain ja työsopimuslain mukainen pakottava lainsäädäntö, joka velvoittaa työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun.
Kuntatyönantajan ehdotus tarkoittaisi käytännössä sitä, että säädetään laki, jolla voitaisiin poiketa tasapuolisen kohtelun periaatteesta ja maksaa siirtymäajan aikana yhtä vaativista tehtävistä eri suuruista palkkaa. Parempipalkkainen työntekijä saisi pitää korkeamman palkkansa, mutta samoja tehtäviä tekevä toinen työntekijä saisi pienempää palkkaa.
Sote-uudistuksessa siirtyvästä henkilöstöstä valtaosa on naisia. KT:n esitys merkitsisi käytännössä lakia, jolla estettäisiin perustuslain ja työsopimuslain mukainen tasapuolinen kohtelu ja käytännössä lopetettaisiin tasapuolinen palkkaus naisvaltaisella alalla.
- Sote-uudistus on tarpeen, mutta sitä ei voida toteuttaa uhraamalla lakiin perustuva oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. KT:n ehdottama lainsäädäntö olisi iso askel taaksepäin palkkatasa-arvossa, kun suunta pitäisi olla ihan toinen. Tämä on iso tasa-arvokysymys, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy on lukuisissa sote- ja maakuntauudistusta koskevissa lausunnoissaan korostanut, että säästöjä ei saa hakea henkilöstöstä ja palkkauksesta. Kyseessä on valtava muutosprosessi, jossa henkilöstö on kovilla alkaen massiivisista henkilöstön siirroista syvälliseen koko palvelujärjestelmän ja toiminnan uudistamiseen. Miten sote-alan työntekijät motivoidaan muutokseen, jos esimerkiksi tehtävien vaativuuden ja vastuun kasvaessa palkka ei nouse?
-Ymmärrän jossain määrin myös kuntatyönantajan huolen kustannuksista. Mutta korostan, että on valtiovallan vastuulla varmistaa, että uudistuksen toimeenpanoon maakunnissa on riittävä rahoitus. Ja jos rahoitus tai tavoitellut säästöt ovat epärealistisella pohjalla, valuvirheet on korjattava, vaatii Rytkönen.