Suomi on hyvä ja tasa-arvoinen paikka syntyä, mutta ei kuolla. Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Saattohoito koskettaa meistä monia suoraan, sekä välillisesti esimerkiksi omaisten kautta. Usein laadukasta saattohoitoa ei kuitenkaan osata tai ymmärretä vaatia.
- Nyt alan ammattilaiset ovat kuitenkin nostaneet epäkohtia esille, ja vaativat parempaa koulutusta saattohoitotyöhön, järjestöistä kerrotaan.
Yhdenvertaisuuden ja resurssien puute kaihertavat suomalaista saattohoitoa. Suomessa saattohoito on pääpiirteittäin laadukasta, mutta sen saatavuus on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti, eikä saattohoitopaikkoja ole riittävästi kaikille niitä tarvitseville. Useilla sairaanhoitopiireillä ei ole tarjota riittäviä erityistason saattohoitopalveluita, ja näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Joka kolmas saattohoitopotilas tarvitsee erityistason saattohoitoa. Hyvää saattohoitoa tulee tarjota myös kotiin asti, ja kotihoidossakin on liikaa kuntakohtaista vaihtelua.
Riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa, ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa vain 1,5 opintopisteen verran. Vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri, vaikka alan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tarve on ilmeinen. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä.
Saattohoidon laadun ja saatavuuden kehittämiseksi järjestöt vaativat saattohoitoon lisää tietotaitoa, resursseja ja alueellista yhdenvertaisuutta. Näiden toteutuminen vaatii muutoksia sekä koulutussisältöihin että terveydenhuollon lainsäädäntöön.
- Potilaan ja omaisten kohtaaminen inhimillisellä ja lämpimällä otteella yksilön tarpeet huomioiden edellyttää riittäviä resursseja, järjestöt toteavat.
Järjestöt käyvät aiheesta keskustelua #saattohoitopakkaus-tunnisteen alla Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Tavoitteena on herättää kansalaiset, päättäjät ja alan ammattilaiset vaatimaan parempaa saattohoitoa – meille kaikille.
- Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille syntyville vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, siksi #saattohoitopakkaus, järjestöt tiivistävät.
Tehyn saattohoitosivu löytyy osoitteessa:
https://www.tehy.fi/fi/saattohoitopakkaus
Parempaa saattohoitoa vaatimassa:
Kati Myllymäki
Toiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto ry
kati.myllymaki[at]laakariliitto.fi / 040 450 6354
Kirsi Coco
Koulutuspoliittinen asiantuntija
Tehy ry
kirsi.coco[at]tehy.fi / 040 821 5057
Silja Paavola
Puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
silja.paavola[at]superliitto.fi / 050 527 5085
Nina Hahtela
Puheenjohtaja
Suomen sairaanhoitajaliitto ry
nina.hahtela[at]sairaanhoitajat.fi / 010 321 3331
Tiina Mäenpää
Puheenjohtaja
Suomen Terveydenhoitajaliitto ry
tiina.maenpaa[at]terveydenhoitajaliitto.fi / 040 542 0557
Kukka Junno
Toiminnanjohtaja
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
kukka.junno[at]taja.fi / 040 507 3648