Samaan aikaan suomalaiseen terveydenhuoltoon varataan huomattavasti vähemmän resursseja kuin muissa Pohjoismaissa. Investoimme siis ihmisten terveyteen vähemmän kuin naapurimme. Tämän ongelman korjaamiseksi hoitajat ja lääkärit vaativat terveydenhuollon rahoituksen kasvattamista miljardilla eurolla hyvinvointialueiden sujuvan aloittamisen turvaamiseksi.
Terveys on pääomaa, toimiva terveydenhuolto sen pääoman hoitamista
Terveydenhuoltoon tulisi suhtautua investointina, ei kulueränä. Mitä paremmin peruspalvelut toimivat, sitä vähemmän joudumme turvautumaan kalliisiin hoitoihin. Viime kädessä terveydenhuolto vastaa siitä, että suomalaisilla on mahdollisuus osallistua työelämään ja pitää näin yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
- Sote-uudistus ei saa kompastua alkumetreillä akuuttiin rahapulaan. Viimeistään pandemia näytti, että toimiva terveydenhuolto mahdollistaa muun yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan. Suomen pitää panostaa sote-sektoriin aiempaa enemmän, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Lähes kaikki hyvinvointialueet aloittavat alijäämäisellä budjetilla. Tästä seuraa, ellei rahoitusta korjata, että tulevaisuudessa on edessä säästöjä. Terveydenhuollon menot ovat pääasiassa henkilöstökuluja, jolloin ainoa nopea säästökohde on leikkaaminen henkilöstöstä. Hoitajat ja lääkärit vetoavat hallitukseen, jotta hyvinvointialueiden rahoitus turvattaisiin niiden aloittaessa. Tämä edellyttää miljardin lisäinvestointia terveydenhuoltoon.
- Mikäli lisärahoitusta ei löydy, on pelkona, että hoitajia ja lääkäreitä odottavat ensi vuonna lomautukset, mikä lisäisi edelleen hoitovelkaa. Näin ei saa käydä, toteaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Niina Koivuviita, Lääkäriliitto, puh 040 500 6557
Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehy, yhteys erityisavustajan kautta p. 0400 540 005
Johtaja Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto, puh 040 5465316
Johtaja Kirsi Sillanpää, Tehy, puh 040 820 7848