Tuen lakkauttaminen pahentaisi naisvaltaisten alojen työvoimapulaa entisestään ja vaikeuttaisi lakisääteisten hyvinvointipalveluiden tuottamista. Aikuiskoulutustukea käytetään eniten sote- sekä opetus- ja kasvatusaloilla, joissa osaajapula ja osaamisen kehittämisen tarve on suurinta. Ammattibarometrin mukaan pula-ammattien kärjessä ovat juuri lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosiaalityön erityisasiantuntijat, varhaiskasvatuksen opettajat sekä erityisopettajat.
Aikuiskoulutustuki mahdollistaa osaamis- ja koulutustason nostamisen työuran aikana
Kunta- ja hyvinvointialoilla ammattitehtävät ovat säädeltyjä, joten kelpoisuusehdot edellyttävät myös tutkintopohjaista lisä- ja täydennyskoulutusta. Tuki on mahdollistanut lisäkoulutuksen hankkimisen työn ohessa ja jatkamisen omalla alalla korkeampaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä. Ammatillinen aikuiskoulutus on mahdollistanut myös työvoiman siirtymän ylitarjonta-aloilta työvoimapula-aloille.
Aikuiskoulutustuen hyödyt ovat kustannuksia suuremmat
KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt korostavat, että tuen lakkauttaminen on ristiriidassa hallituksen työllisyyttä edistävien tavoitteiden kanssa. Aikuiskoulutustuen käyttäjistä yli puolet on alle neljäkymmentävuotiaita ja vain 16 prosenttia on ylemmän korkeakoulutuksen saaneita. Valtaosalle tuen käyttäjistä ehtii kertyä runsaasi työvuosia. Tukea voi saada enintään 15 kuukaudeksi, jona aikana moni myös työskentelee. Tuen lakkauttamisen työllisyysvaikutus on siten hallitusohjelmassa arvioitua pienempi.
Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet korostavat, että aikuiskoulutustuen rahoittavat lähes kokonaan työnantajat ja palkansaajat työttömyysvakuutusmaksuilla. Vakuutusperiaate tulee säilyttää eikä rahoja voi käyttää valtion budjetin paikkaamiseen.
Aikuiskoulutustuen lakkauttamista arvioitava uudelleen
KT ja kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöt ilmaisevat vakavan huolen aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksista hyvinvointialueilla ja kunnissa. Tuki on osaltaan parantanut henkilöstön saatavuutta, lisännyt työllistymisen edellytyksiä alanvaihtajille, tukenut jatkuvaa oppimista ja edistänyt työssä jaksamista. Lakkauttamisen sijaan on kolmikantaisesti kehitettävä tukijärjestelmää.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Toimitusjohtaja Markku Jalonen, p. 040 547 7710
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO
Puheenjohtaja Katarina Murto, p. 050 568 9188
Toiminnanjohtaja Mari Keturi, p. 050 461 9315
Julkisen alan unioni JAU
Puheenjohtaja Jonna Voima, Ammattiliitto Jyty, p. 050 591 2341
Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, p. 040 702 4772
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote
Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehy, p. 040 054 0005 (avustaja Mila Huovinen)
Puheenjohtaja Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, p. 050 527 5085