SOTE-sopimus

Neuvotteluja käytiin historiallisen pitkään, SOTE-sopimuksen sopimuskausi päättyi jo helmikuussa 2022. Neuvotteluja vaikeutti maan hallituksen valmistelema ja eduskunnan syyskuussa hyväksymä ns. pakkotyölaki, joka rajoitti mahdollisuutta täysimittaisiin työtaistelutoimiin.

Kärkitavoitteemme neuvotteluissa olivat alan veto- ja pitovoiman turvaavat palkankorotukset sekä hoitoalan veto- ja pitovoimaa turvaava oma palkkaohjelma. Tavoittelimme myös lukuisia parannuksia työehtoihin.

Kesäkuussa saavutettiin jo iso osa Tehyn tavoitteista, kun sovintolautakunnan ratkaisu tuli voimaan. Tehy ja Super kuitenkin jatkoivat neuvotteluja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa, koska sovintolautakunnan ratkaisu oli puutteellinen erityisesti seuraavilta osin:

• palkkaratkaisu ei ollut riittävä
• joutuisa ruokailu työajalla muissakin kuin jaksotyöaikamuodossa ei edennyt
• rekrytointikiellon estävät määräykset puuttuivat
• työhyvinvoinnin ja työssä jaksamiseen ei tullut työkaluja

Valtakunnansovittelija antoi 2.10.2022 sovintoesityksen, jonka Tehyn valtuusto hyväksyi. Sovintoesityksen myötä saimme aiemmin neuvoteltujen parannusten lisäksi mm.

• yli tuplasti paremman palkkaohjelman
• joutuisan ruokailun yleistyöaikaan
• rekrytointikieltoa rajoittavan kirjauksen
• työkaluja sote-alan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen​
• ns. koronakorvauksen rajatulle ryhmälle hoitajia

Lopullisesti neuvottelukierros 2022 voidaan katsoa päättyneeksi 7.3.2023.

SOTE-sopimuksen piirissä työskentelevien tehyläisten tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee 2022–2027 vähintään 20,9 %. Summa tarkentui maaliskuussa 2023, kun SOTE-sopimukseen neuvotellun perälaudan vaikutus selvisi. Sopimukseen on kirjattu, että mikäli tiettyjen teollisuus- ja vientialojen palkankorotusten kustannusvaikutus on vuosittain yli 1,9 prosenttia, se otetaan huomioon hyvinvointialueiden palkoissa.

Vuodelle 2023 perälauta toi kesäkuun yleiskorotukseen 0,7 % lisää ja järjestelyerään 0,3 % lisää. Vuodelle 2024 perälauta toikesäkuun yleiskorotukseen 0,77 % lisää ja järjestelyerään 0,33 % lisää. Perälauta toi myös SOTE-sopimuksen piirissä työskenteleville ylimääräisen kertapalkkion 467 €, joka maksettiin 30.6.2023.

Paikallisen järjestelyerän myöhennys

SOTE-sopimuksen oman lisäpalkkaohjelman mukainen 2,5 % paikallinen järjestelyerä oli alun perin sovittu maksettavaksi 1.10.2024. Koska neuvottelut palkkausjärjestelmän uudistuksesta ovat vielä kesken, osapuolten yhteisellä päätöksellä k.o erä siirtyy maksettavaksi 1.2.2025 alkaen.

Myöhennys korvataan työntekijöille joulukuussa ja helmikuussa 2,5 %:n palkanlisänä. Joulukuun palkanlisä lasketaan lokakuun ja marraskuun kokonaisansoiden perusteella, helmikuun palkanlisä joulukuun ja tammikuun kokonaisansioiden perusteella. 

Esimerkki joulukuun palkanlisästä: Työntekijän lokakuun kokonaisansio 3 900 € + marraskuun kokonaisansio 3 500 €. Kokonaisansiot yhteensä 7 400 €, josta 2,5 % on 185 €. Tämä maksetaan joulukuussa. 

Ks. tästä lisätietoja ja esimerkkejä palkanlisän laskemisesta.

Korotukset

Taulukossa on kuvattu 23.9.2024 mennessä tiedossa olevat korotukset vuosittain. SOTE-sopimuksen oma lisäpalkkaohjelma on yli tuplasti parempi kuin koko kunta-alan ja hyvinvointialueiden palkkauksen kehitysohjelma.

Vuosien 2025–2027 palkankorotuksista neuvotellaan myöhemmin, kun SOTE-sopimuksen työehtosopimuskausi ja työrauha päättyy 30.4.2025. Vuosille 2025–2027 on jo sovittu erillisiä palkkaohjelmia.

Hyvinvointialueiden yleinen virka- ja työehtosopimus HYVTES tuli voimaan 1.3.2023 lukien. Siinä on sovittu hyvinvointialueiden yleisistä palvelussuhteen ehdoista, kuten perhevapaista, vuosilomista tai sairauslomasta. Eli sellaisista asioita, joista ei SOTE-sopimuksessa tai lääkärisopimuksessa ole erikseen määräyksiä.

Tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvon kasvu 2022-2027

Työtaistelumme vuonna 2022 kannatti. Muut pääsopijajärjestöt (JUKO, JAU) hyväksyivät kesäkuussa 2022 valtakunnansovittelijan antaman sovintoesityksen. Tehy ja SuPer hylkäsivät sen, koska mm. palkankorotusten taso ei ollut riittävä turvaamaan alan pito- ja vetovoimaa. Lokakuussa valtakunnansovittelija antoi uuden sovintoehdotuksen, jonka myötä tehyläisten palkankorotusten taso nousi noin puolet suuremmaksi aikaisempaan ehdotukseen verrattuna.

Tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvon kehitys, ennuste vuosille 2022-2027

Ennuste palkkauksen kehityksestä noudattaa ns. korkoa korolle laskentatapaa. Toteuma perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin ja kuvaa lokakuun 2022 ja 2023 todellista tilannetta. Palkkaus on kehittynyt ennustetta paremmin; ks. uutinen.

Sairaanhoitaja

Lähihoitaja

Kertapalkkio 30.6.2023

SOTE-sopimuksen henkilöstölle maksetaan kertapalkkio 467 euroa. Kertapalkkio maksetaan niille työntekijöille tai viranhaltijoille, joiden yhdenjaksoinen työ- tai virkasuhde on alkanut viimeistään 2.5.2023 ja on voimassa 31.5.2023. Kertapalkkio maksetaan 30.6.2023. Osa-aikaiselle kertapalkkio maksetaan 31.5.2023 voimassa olevan osa-aikaprosentin suhteessa.

Valtakunnansovittelijan esittämä koronapandemiaan liittyvä kertapalkkio

Valtakunnansovittelija esitti 2.10.2022 osana sovintoehdotusta ns. koronakorvausta. Sen sisältöön tai rajauksiin eivät Tehyn neuvottelijat pystyneet vaikuttamaan, vaan valtakunnan sovittelijan esittämä kohderyhmä oli hyväksyttävä sellaisenaan osana sovintoesitystä.

Koronaviruksen aiheuttama erityinen altistumisen riski sekä valmiuslain rajoitukset kohdistuivat koronapandemian alkuaikoina erityisesti erikoissairaanhoidon tiettyihin yksiköihin (teho-osastot, teho-osastoihin kytkeytynyt kuvantaminen ja laboratoriotoiminta, kohortit eli koronavuodeosastot, päivystys ml. synnytysten hoito ja ensihoito) ja niiden henkilöstöön. Puutteellinen suojaus altisti henkilöstöä myös erityisesti kotihoidon palveluissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä. Koronaepidemian alkuvaiheessa kyse oli uudesta ja ennenkokemattomasta tilanteesta.

Koronapotilaiden hoitoon osallistuneelle em. toimintojen SOTE-sopimuksen henkilöstölle maksetaan 600 € kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

Kertapalkkio maksetaan ko. henkilöstölle, joiden palvelussuhde työnantajaan oli voimassa vähintään seitsemän kalenteripäivää 13.3.-15.6.2020 välisenä aikana. Kertapalkkion edellytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023.

Henkilöstön edustajat ovat voineet esittää ehdotuksensa palkkion jakamiseksi yllä olevien periaatteiden pohjalta. Jollei esityksistä päästä paikallisen työnantajan kanssa yksimielisyyteen, työnantaja päättää kertapalkkion saajat  yllä mainittujen periaatteiden pohjalta. Työnantaja voi halutessaan maksaa koronapandemiaan liittyvän kertapalkkion laajemmallekin työntekijäjoukolle.

Rekrytointikiellon estävä määräys

SOTE-sopimuksen IV lukuun on otettu uusi 2 §. Sen mukaan työnantaja ei saa estää tai rajoittaa työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa muutoin kuin työsopimuslaissa säädetyllä tavalla. Määräys tulee voimaan 1.1.2023 alkaen ja se on voimassa tämän sopimuskauden ajan eli 30.4.2025 asti.

Joutuisa ruokailu

SOTE sopimuksen III luvun 25 § 2 momentin määräystä on muutettu niin, että myös yleistyöaikamuodossa työntekijä voi valita halutessaan joutuisan ruokailun työajalla. Tämä määräys tulee voimaan 6.3.2023 alkaen.

Arkipyhistä kokonaisia vapaapäiviä jaksotyössä

Arkipyhälyhennykset tulee antaa vapaana kokonaisina vapaapäivinä. Jos työnantaja käyttää lyhyempää kuin kuuden viikon tasoittumisjaksoa, vähintään yksi arkipyhävapaa annetaan ko. työaikajakson aikana kokonaisena vapaapäivänä. Mahdolliset muut samalle työaikajaksolle sattuvat arkipyhävapaat voidaan siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson aikana kokonaisina vapaapäivinä. Tällöin myös arkipyhän vaikutus lisä- ja ylityörajaan siirtyy seuraavalle jaksolle.

Vuosiloman suunnittelu arkipyhäjaksoille

SOTE-sopimuksen IV luvun 1 §:ään on lisätty soveltamisohje, joka velvoittaa työnantajan mahdollistamaan vuosiloman toivomisen myös sellaisiin ajankohtiin, joissa työnantaja mahdollisesti joutuu ainakin osan toiveista jättämään huomioimatta (esimerkiksi tiedossa olevat ruuhkahuiput, osastosulut, arkipyhät, joulun aika jne). Soveltamisohjeeseen kirjattu, että työnantajan on pyrittävä järjestämään mahdollisuus vuosilomiin myös edellä mainittuina ajankohtina.

Soveltamisohjeella pyritään siihen, että työnantajat mahdollisuuksien mukaan antaisivat vuorotteluperiaatteen mukaan vuosilomaa myös edellä mainittuina ajankohtina. Soveltamisohje ei takaa sitä, että lomaa annettaisiin, mutta velvoittaa työnantajaa kiinnittämään huomiota asiaan. Tällä hetkellä monessa paikassa on mahdollisuuksia tarkastelematta linjattu niin, että kukaan ei saa arkipyhälistalla vuosilomaa. Asialla on iso merkitys mm. alan houkuttavuuden kannalta. Ei voi olla niin, että hoitohenkilöstö ei koskaan saa olla vuosilomalla arkipyhälistojen aikana esim. jouluna. 

Kilometrikorvaus

Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta: 5000 kilometrin raja nousee 7000 kilometriin (ks. SOTE-sopimus IV luku ja HYVTES liite 6).

Työpaikkaohjaaja

SOTE-sopimuksen II luvun 9 § 1 momentin 3.1 -kohtaan on lisätty esimerkki, jonka mukaan työpaikkaohjaajan tehtävä on lisätehtävä tai lisävastuu. Työpaikkaohjaajilla tarkoitetaan sellaista tehtävää, jossa ohjataan ja tuetaan oppisopimusopiskelijoita ja muita opiskelijoita käytännön työssä tai harjoittelussa. Työnantajan on syytä varmistaa työpaikkaohjaukseen käytettävän työajan riittävyys ja työpaikkaohjaajan osaaminen ohjaustehtävässä. Työpaikkaohjaajan tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.

Työkokemuslisä

SOTE-sopimuksen II luvun 12 §:ään on lisätty uusi pöytäkirjamerkintä, jolla turvataan työkokemuslisän säilyminen ennallaan tilanteessa, jossa palvelussuhde katkeaa lyhytaikaisesti siirryttäessä hyvinvointialueille 1.1.2023 liikkeenluovutuksen periaattein.

”Pöytäkirjamerkintä 1.5.2022–30.4.2025 

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Työkokemuslisää ei tilanteessa lasketa uudelleen vaan työntekijälle/viranhaltijalle ennen työnantajan vaihdosta hyväksi luettu työkokemus luetaan uuden työnantajan palveluksessa työkokemuslisää kerryttäväksi. Palvelussuhteen katkeaminen lyhytaikaisesti ennen tai jälkeen liikkeenluovutuksen ei aiheuta työkokemuslisän uudelleen laskentaa. Uudelleen laskentaa ei tehdä, mikäli palvelussuhde katkeaa 1.12.2022–31.1.2023 välisenä aikana.”

Ensihoidon työaikajärjestelyt

SOTE-sopimuksen I lukuun on otettu uusi 4 § 2 momentti, jonka mukaan paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi yhdestä yhtenäisestä korvausprosentista, joka poikkeaa työntekijän/viranhaltijan eduksi sairauspoissaolo- ja raskausraha- ja vanhempainvapaaetuuksia koskevista määräyksistä työaikalisien osalta ja sen käyttämisestä lisäprosenttina poissaoloajoilta em. poissaoloajoilta maksettaviin palkkoihin. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi sovittaessa paikallisesti ensihoidon työaikajärjestelyistä ja maksettavista korvauksista. 

Osa-aikatyöntekijän ylityöraja jaksotyössä

Osa-aikatyöntekijän lisä- ja ylityöraja määräytyy keskeytyneellä jaksolla jaksotyössä samojen sääntöjen mukaan kuin täyttä työaikaa tekevällä (SOTE-sopimus III luku 15 § 2 mom.).

Liukuva työaika

Liukuvan työajan lisä- ja ylityölaskennasta on annettu yleiskirjeessä tarkentavia ohjeita nykyisiin määräyksiin.

Perhevapaat

Perhevapaamääräykset on muutettu HYVTES:in V lukuun ja allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen perhevapaauudistuksen mukaisiksi (ks. myös SOTE-sopimus IV luku 1 §).

HYVTES V luvun 7 §:n mukaan raskaana olevalla työntekijällä/viranhaltijalla, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukainen oikeus raskausrahaan, on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy raskausvapaan 40 arkipäivää. Palkallisuuden edellytyksenä on, että palvelussuhde on kestänyt ennen raskausvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja vapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työnantajalle on lisäksi esitettävä lääkärin tai terveyskeskuksen todistus raskauden kestosta ja lasketusta ajasta. Lisäedellytyksenä raskausvapaan palkallisuudelle on, että työnantaja saa raskausrahan, johon työntekijä/viranhaltija on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu. Kaikkien näiden edellytysten on täytyttävä, jotta raskausvapaa on palkallista.

HYVTES V luvun 8 §:n mukaan työntekijällä/viranhaltijalla, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukainen oikeus vanhempainrahaan, on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy vanhempainvapaan 32 ensimmäistä arkipäivää. Palkallisuuden edellytyksenä on, että palvelussuhde on kestänyt välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja vapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, vapaata on haettava viimeistään kuukautta ennen sen alkamista. Adoptiolapsen kohdalla ilmoitusaikoja on noudatettava, jos tämä on mahdollista. Lisäksi työnantajalle on esitettävä lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä tai adoption pätevyydestä. Lisäedellytyksenä vanhempainvapaan palkallisuudelle on, että työnantaja saa vanhempainrahan, johon työntekijä/viranhaltija on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.

Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä, jotta vanhempainvapaa on palkallista. Työntekijän/viranhaltijan on pidettävä palkallinen vanhempainvapaa yhdenjaksoisesti. Muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on kuitenkin mahdollisuus pitää palkallista vanhempainvapaata lapsen syntymän tai adoption yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.

Omaishoidonvapaa

Omaishoidonvapaasta on lisätty määräys HYVTES V:n luvun 5 § 2 momenttiin (ks. myös SOTE-sopimus IV luku). Työntekijällä/viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7b §:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien. Omaishoidon vapaan pituus on enintään 5 työpäivää/vuosi. Omaishoitovapaan saamisen edellytyksenä on, että omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea, koska hänen toimintakykynsä on alentunut huomattavasti vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi.

Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Samassa taloudessa asuva läheinen voi olla esimerkiksi puolison lapsi. Työntekijällä on oikeus omaishoitovapaaseen myös omaisen tai läheisen saattohoitoon osallistumisen vuoksi.

Määräaikaisia työsuhteita koskeva ohjeistus

Määräaikaisia työsuhteita koskien on annettu työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteinen ohjeistus silmällä pitäen hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhteisen ohjeistuksen mukaan ”hyvinvointialueelle siirtyminen ja liikkeen luovutus eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen kestoon eivätkä ne voi olla peruste määräaikaisen työsuhteen tekemiselle. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen tai määräaikaiseen virkasuhteeseen ottaminen edellyttää lainsäädännön mukaista perustetta, joka voi olla esimerkiksi sijaisuus. Määräaikaisuuden kesto määräytyy perusteen mukaan.”

Työryhmät

Sopimuskauden ajaksi on perustettu työryhmiä. Mm. SOTE-sopimuksen palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämistä jatketaan työryhmissä.

Lisäksi on perustettu SOTE-sopimukseen liittyen sopimuskauden ajaksi työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien henkilöstön työhyvinvoinnin, työkyvyn tuen ja työolojen parantamista.

Helmikuussa 2024 saavutettiin neuvottelutulos uuden palkkausjärjestelmän ensimmäisestä vaiheesta, jossa tehtäväkokonaisuudet sijoittuvat viiteen palkkausliitteeseen, aiemmin niitä oli kaksi. Liitteiden sisällä on erilaisia palkkaryhmiä (palkkahinnoittelukohdat), joissa määritellään peruspalkat eli vähintään maksettavat palkat lähes kaikille suurille ammattiryhmille. 

Nyt palkkauksessa huomioidaan paremmin erilaiset roolit ja vastuut. Kokonaan uusia palkkaryhmiä ovat esimerkiksi vaativat asiantuntijatehtävät ja vaativat ammattitehtävät. Palkkaryhmät ovat valtakunnallisia ja kaikkia työnantajia sitovia. 

Palkkausjärjestelmäuudistuksen ensimmäinen vaihe rahoitetaan hyvinvointialueiden ja kunta-alan palkkauksen kehitysohjelman keskitetyllä 0,4 % erällä takautuvasti 1.2.2024 alkaen. 

Tarkemmat ohjeet uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista KT:n yleiskirjeessä 3/2024.

Uudet palkkaliitteet ovat:

1. johto- ja esihenkilötehtävät (ylihoitajat, osastonhoitajat)
2. erityisasiantuntijatehtävät (esim. lääkkeen määräämistä tekevät sairaanhoitajat)
3. asiantuntijatehtävät (laillistetut ammattihenkilöt, esim. sairaanhoitajat, röntgenhoitajat)
4. ammattitehtävät (lähihoitajat)
5. muut ammattitehtävät ja peruspalvelutehtävät (esim. laitoshuoltajat)

Palkkaliitteet, palkkahinnoittelukohdat ja peruspalkat