Rekrytointikiellon estävä määräys
SOTE-sopimuksen IV lukuun on otettu uusi 2 §. Sen mukaan työnantaja ei saa estää tai rajoittaa työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa muutoin kuin työsopimuslaissa säädetyllä tavalla. Määräys tulee voimaan 1.1.2023 alkaen ja se on voimassa tämän sopimuskauden ajan eli 30.4.2025 asti.
Joutuisa ruokailu
SOTE sopimuksen III luvun 25 § 2 momentin määräystä on muutettu niin, että myös yleistyöaikamuodossa työntekijä voi valita halutessaan joutuisan ruokailun työajalla. Tämä määräys tulee voimaan 6.3.2023 alkaen.
Arkipyhistä kokonaisia vapaapäiviä jaksotyössä
Arkipyhälyhennykset tulee antaa vapaana kokonaisina vapaapäivinä. Jos työnantaja käyttää lyhyempää kuin kuuden viikon tasoittumisjaksoa, vähintään yksi arkipyhävapaa annetaan ko. työaikajakson aikana kokonaisena vapaapäivänä. Mahdolliset muut samalle työaikajaksolle sattuvat arkipyhävapaat voidaan siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson aikana kokonaisina vapaapäivinä. Tällöin myös arkipyhän vaikutus lisä- ja ylityörajaan siirtyy seuraavalle jaksolle.
Vuosiloman suunnittelu arkipyhäjaksoille
SOTE-sopimuksen IV luvun 1 §:ään on lisätty soveltamisohje, joka velvoittaa työnantajan mahdollistamaan vuosiloman toivomisen myös sellaisiin ajankohtiin, joissa työnantaja mahdollisesti joutuu ainakin osan toiveista jättämään huomioimatta (esimerkiksi tiedossa olevat ruuhkahuiput, osastosulut, arkipyhät, joulun aika jne). Soveltamisohjeeseen kirjattu, että työnantajan on pyrittävä järjestämään mahdollisuus vuosilomiin myös edellä mainittuina ajankohtina.
Soveltamisohjeella pyritään siihen, että työnantajat mahdollisuuksien mukaan antaisivat vuorotteluperiaatteen mukaan vuosilomaa myös edellä mainittuina ajankohtina. Soveltamisohje ei takaa sitä, että lomaa annettaisiin, mutta velvoittaa työnantajaa kiinnittämään huomiota asiaan. Tällä hetkellä monessa paikassa on mahdollisuuksia tarkastelematta linjattu niin, että kukaan ei saa arkipyhälistalla vuosilomaa. Asialla on iso merkitys mm. alan houkuttavuuden kannalta. Ei voi olla niin, että hoitohenkilöstö ei koskaan saa olla vuosilomalla arkipyhälistojen aikana esim. jouluna.
Kilometrikorvaus
Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta: 5000 kilometrin raja nousee 7000 kilometriin (ks. SOTE-sopimus IV luku ja HYVTES liite 6).
Työpaikkaohjaaja
SOTE-sopimuksen II luvun 9 § 1 momentin 3.1 -kohtaan on lisätty esimerkki, jonka mukaan työpaikkaohjaajan tehtävä on lisätehtävä tai lisävastuu. Työpaikkaohjaajilla tarkoitetaan sellaista tehtävää, jossa ohjataan ja tuetaan oppisopimusopiskelijoita ja muita opiskelijoita käytännön työssä tai harjoittelussa. Työnantajan on syytä varmistaa työpaikkaohjaukseen käytettävän työajan riittävyys ja työpaikkaohjaajan osaaminen ohjaustehtävässä. Työpaikkaohjaajan tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.
Työkokemuslisä
SOTE-sopimuksen II luvun 12 §:ään on lisätty uusi pöytäkirjamerkintä, jolla turvataan työkokemuslisän säilyminen ennallaan tilanteessa, jossa palvelussuhde katkeaa lyhytaikaisesti siirryttäessä hyvinvointialueille 1.1.2023 liikkeenluovutuksen periaattein.
”Pöytäkirjamerkintä 1.5.2022–30.4.2025
Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Työkokemuslisää ei tilanteessa lasketa uudelleen vaan työntekijälle/viranhaltijalle ennen työnantajan vaihdosta hyväksi luettu työkokemus luetaan uuden työnantajan palveluksessa työkokemuslisää kerryttäväksi. Palvelussuhteen katkeaminen lyhytaikaisesti ennen tai jälkeen liikkeenluovutuksen ei aiheuta työkokemuslisän uudelleen laskentaa. Uudelleen laskentaa ei tehdä, mikäli palvelussuhde katkeaa 1.12.2022–31.1.2023 välisenä aikana.”
Ensihoidon työaikajärjestelyt
SOTE-sopimuksen I lukuun on otettu uusi 4 § 2 momentti, jonka mukaan paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi yhdestä yhtenäisestä korvausprosentista, joka poikkeaa työntekijän/viranhaltijan eduksi sairauspoissaolo- ja raskausraha- ja vanhempainvapaaetuuksia koskevista määräyksistä työaikalisien osalta ja sen käyttämisestä lisäprosenttina poissaoloajoilta em. poissaoloajoilta maksettaviin palkkoihin. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi sovittaessa paikallisesti ensihoidon työaikajärjestelyistä ja maksettavista korvauksista.
Osa-aikatyöntekijän ylityöraja jaksotyössä
Osa-aikatyöntekijän lisä- ja ylityöraja määräytyy keskeytyneellä jaksolla jaksotyössä samojen sääntöjen mukaan kuin täyttä työaikaa tekevällä (SOTE-sopimus III luku 15 § 2 mom.).
Liukuva työaika
Liukuvan työajan lisä- ja ylityölaskennasta on annettu yleiskirjeessä tarkentavia ohjeita nykyisiin määräyksiin.
Perhevapaat
Perhevapaamääräykset on muutettu HYVTES:in V lukuun ja allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen perhevapaauudistuksen mukaisiksi (ks. myös SOTE-sopimus IV luku 1 §).
HYVTES V luvun 7 §:n mukaan raskaana olevalla työntekijällä/viranhaltijalla, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 1 §:n mukainen oikeus raskausrahaan, on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy raskausvapaan 40 arkipäivää. Palkallisuuden edellytyksenä on, että palvelussuhde on kestänyt ennen raskausvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja vapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työnantajalle on lisäksi esitettävä lääkärin tai terveyskeskuksen todistus raskauden kestosta ja lasketusta ajasta. Lisäedellytyksenä raskausvapaan palkallisuudelle on, että työnantaja saa raskausrahan, johon työntekijä/viranhaltija on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu. Kaikkien näiden edellytysten on täytyttävä, jotta raskausvapaa on palkallista.
HYVTES V luvun 8 §:n mukaan työntekijällä/viranhaltijalla, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n mukainen oikeus vanhempainrahaan, on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy vanhempainvapaan 32 ensimmäistä arkipäivää. Palkallisuuden edellytyksenä on, että palvelussuhde on kestänyt välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja vapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, vapaata on haettava viimeistään kuukautta ennen sen alkamista. Adoptiolapsen kohdalla ilmoitusaikoja on noudatettava, jos tämä on mahdollista. Lisäksi työnantajalle on esitettävä lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä tai adoption pätevyydestä. Lisäedellytyksenä vanhempainvapaan palkallisuudelle on, että työnantaja saa vanhempainrahan, johon työntekijä/viranhaltija on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.
Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä, jotta vanhempainvapaa on palkallista. Työntekijän/viranhaltijan on pidettävä palkallinen vanhempainvapaa yhdenjaksoisesti. Muulla kuin synnyttävällä vanhemmalla on kuitenkin mahdollisuus pitää palkallista vanhempainvapaata lapsen syntymän tai adoption yhteydessä yhdenjaksoisesti ja loput palkallisesta vanhempainvapaasta myöhemmin yhdenjaksoisesti.
Omaishoidonvapaa
Omaishoidonvapaasta on lisätty määräys HYVTES V:n luvun 5 § 2 momenttiin (ks. myös SOTE-sopimus IV luku). Työntekijällä/viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7b §:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien. Omaishoidon vapaan pituus on enintään 5 työpäivää/vuosi. Omaishoitovapaan saamisen edellytyksenä on, että omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea, koska hänen toimintakykynsä on alentunut huomattavasti vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi.
Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Samassa taloudessa asuva läheinen voi olla esimerkiksi puolison lapsi. Työntekijällä on oikeus omaishoitovapaaseen myös omaisen tai läheisen saattohoitoon osallistumisen vuoksi.
Määräaikaisia työsuhteita koskeva ohjeistus
Määräaikaisia työsuhteita koskien on annettu työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteinen ohjeistus silmällä pitäen hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhteisen ohjeistuksen mukaan ”hyvinvointialueelle siirtyminen ja liikkeen luovutus eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen kestoon eivätkä ne voi olla peruste määräaikaisen työsuhteen tekemiselle. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen tai määräaikaiseen virkasuhteeseen ottaminen edellyttää lainsäädännön mukaista perustetta, joka voi olla esimerkiksi sijaisuus. Määräaikaisuuden kesto määräytyy perusteen mukaan.”
Työryhmät
Sopimuskauden ajaksi on perustettu työryhmiä. Mm. SOTE-sopimuksen palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämistä jatketaan työryhmissä.
Lisäksi on perustettu SOTE-sopimukseen liittyen sopimuskauden ajaksi työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien henkilöstön työhyvinvoinnin, työkyvyn tuen ja työolojen parantamista.
