Tehyn selvityksestä käy ilmi, että viime vuonna yleistyneet säästösyyt vaikuttavat edelleen vahvasti tulevan kesän toimintojen supistamiseen. Myös sijaispula vaikuttaa palveluihin. Positiivista kehitystä edustaa ns. varahenkilöstöjärjestelmän yleistyminen. Tiedot on kerätty ennen 6.5. Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa alkanutta Tehyn ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa.
- Vuosi sitten yleistyi säästösyistä johtuva toiminnan supistaminen, jolloin 40 % vastanneista tehyläisistä pääluottamusmiehistä ilmoitti että säästösyyt vaikuttavat entistä enemmän kesäajan palveluihin . Tänä vuonna sama kehitys jatkuu. Parin viime vuoden aikana säästösyistä johtuva sosiaali- ja terveyspalveluiden supistaminen on lähes kaksinkertaistunut, jos tilannetta verrataan vuoden 2008 tasoon, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.
Tehyn selvitykseen vastasi 147 pääluottamusmiestä huhtikuun aikana ennen Tehyn toukokuun alussa aloittamaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa neljässä kaupungissa.
Edellisvuosien tapaan supistukset kohdistuvat erikoissairaanhoitoon ja kiireettömään hoitoon. Kuitenkin supistuksen kohteena on alueita, joista ei Markkasen mukaan olisi varaa tinkiä kesäaikanakaan.
- Erityisesti ihmettelen erikoissairaanhoidossa sitä, että kuinka on mahdollista supistaa psykiatrian palveluita. Meillä on viime vuosina ollut laaja yhteiskunnallinen keskustelu riittämättömästä panostuksesta psykiatriseen hoitoon ja tilannetta ei ainakaan helpota kesäaikana tapahtuva voimakas palveluiden heikkeneminen juuri tällä osa-alueella. Samoin perusterveydenhuollon piiriin kuuluvia neuvolapalveluja supistetaan reilusti myös tulevana kesänä. Tämäkin on osa-alue, jonka olisi toimittava vuodenajasta riippumatta.
Psykiatrian ja neuvolatoiminnan lisäksi supistukset kohdistuvat erikoissairaanhoidossa erityisesti kirurgiaan, korva- nenä- ja kurkkutauteihin, silmätauteihin ja sisätautien alueelle. Perusterveydenhuollossa supistetaan neuvolatoiminnan lisäksi erityisesti hammashoidosta, fysioterapiasta, ja vastaanottotoiminnasta.
Keskimäärin toiminnan supistukset kestävät 2 – 6 viikkoa. ¾ vastanneista pääluottamusmiehistä ilmoitti, että omassa organisaatiossa tehdään kesäaikana toiminnan supistuksia. Säästösyiden lisäksi supistuksen syynä ovat vuosilomat, vakiintunut tapa ja pula hoitohenkilökunnasta.
Sijaisten saatavuudessa edelleen ongelmia
Vastanneista 81 % (n = 116) ilmoitti, että sijaisten rekrytoinnissa oli ollut ongelmia, mutta ainoastaan joka kolmannen vastaajan mukaan pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä on syynä kesäajan toimintojen supistamiseen.
- Aiemmissa selvityksissä pula koulutetusta henkilöstöstä nähtiin nykyistä suurempana ongelmana. Rekrytointiongelmat kohdistuvat useimmin lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Ammattiryhminä useimmin mainittiin sairaanhoitajat, mutta myös lähihoitajia ja bioanalyytikkoja tarvittaisiin. Sijaispula on ympärivuotinen, sillä myös muulloin kuin kesäaikana on vaikea saada lyhytaikaisia sijaisia, Markkanen sanoo.
Tänä vuonna kysyttiin myös miten organisaation vetovoimaisuuden puute vaikuttaa sijaisten saatavuuteen. Lähes 29 % (n = 41) vastasi, että tällä on vaikutusta rekrytointiongelmiin.
- Mielestäni tämä on vakava signaali siitä, että julkisen sektorin työpaikoissa ei pystytä tarpeeksi hyödyntämään mm. erilaisia joustavia työaikamalleja, joista on hyviä kokemuksia. Toisaalta myös säästösyistä joissakin organisaatioissa on rekrytointikieltoja, jolloin sijaisia ei saa palkata.
Varahenkilöstöjärjestelmä kasvattaa suosiotaan
Positiivisena kehityksenä Markkanen näkee vakituisiin työsuhteisiin perustuvan varahenkilöstöjärjestelmän käytön yleistymisen. Varahenkilöstöjärjestelmän avulla varmistetaan, että saadaan tarvittaessa hoitotehtäviin päteviä sijaisia.
- Nyt jopa yli 76 % vastanneista (n = 107)ilmoitti, että tällainen järjestelmä on käytössä. Kymmenen vuotta sitten vain 10 prosentissa vastaajien organisaatioista oli tällainen järjestelmä. Olemme Tehyssä pitäneet pitkään tätä asiaa esillä ja siksikin on ilo huomata, että varahenkilöstöjärjestelmä yleistyy. Kuitenkin ensisijaista on se, että organisaatioiden perushenkilömitoitukset ovat riittävät. Varahenkilöstöjärjestelmiä tuleekin edelleeen kehittää niin, että niiden avulla voitaisiin entistä useammin paikata lyhytaikaisia poissaoloja.
Kuitenkin tuplavuorojen teettäminen ja lisä- ja ylityöt venyttävät yhä edelleen hoitohenkilöstön päivää.
- Liian niukat henkilöstömitoitukset johtavat tähän ja rekrytoinnin ongelmien - osaavan henkilöstön saatavuus, rekrytointikiellot - vuoksi voi olla, että varahenkilöstönkään määrä ei ole riittävä.
Taustatietoja selvityksestä
Tehy on selvittänyt vuodesta 1991 alkaen julkisen sektorin terveydenhuollon toimintaa ja henkilöstöjärjestelyiden toteuttamista erityisesti kesäaikana (1.5. – 30.9.). Nyt julkistettava selvitys on 20:nes laatuaan. Ensisijaisesti tietoja kerätään kesäajan järjestelyistä ja hoitohenkilöstön työllisyystilanteen muutoksista, mutta myös terveydenhuollon toimintojen organisoinnista, henkilöstöpolitiikasta ja muista ajankohtaista asioista.
Tehyn nyt julkistaman 20:nen selvityksen tiedot perustuvat 147 pääluottamusmiehen vastauksiin, joiden tiedot on kerätty huhtikuun aikana ennen Tehyn ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa, joka astui voimaan 6.5. Vastaajien organisaatioissa on yli 30 000 potilas- tai hoitopaikkaa ja niissä on noin 95 000 hoitohenkilökunnan edustajaa. Vastauksia saatiin kaikista lääneistä ja 40 % vastauksista tuli niistä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista, jotka tuottavat palveluja yli 50 000 asukkaan väestöpohjalle. Kysely lähetettiin 183:lle pääluottamusmiehelle (vastausprosentti 80).
Lisätietoja: Kirsi Markkanen p. (09) 5422 7163