Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on asiasta eri mieltä. Hän ihmettelee, miksi laajasti käytössä olevaa ja hyväksi havaittua toimintatapaa arvostellaan toisen ammattikunnan toimesta.
Kirjoituksesta saa vaikutelman, että sairaanhoitajien rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta ei ole yhteiskunnalle taloudellista hyötyä. Lisäksi kirjoittajien mukaan hoitajien koulutuspohja on liian ohut tiedon soveltamiseen.
Tehy muistuttaa, että terveyskeskuksissa vastaanottavat ja hoitavat potilaita muutkin ammattiryhmät kuin lääkärit. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa. Valtaosa heistä työskentelee terveyskeskusten avovastaanoton yksiköissä ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystyksissä.
THL:n tilastotietojen mukaan vuonna 2019 yhteensä 42 prosenttia kaikista perusterveydenhuollon avosairaanhoidon järjestäjistä hyödynsi sairaanhoitajien rajattua lääkkeenmääräämistä. Terveysasemalla työskennelleistä sairaan- ja terveydenhoitajista noin kahdeksalla prosentilla oli rajattu lääkkeenmääräämisoikeus.
Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkasti säädeltyä, viranomaisten hyväksymää toimintaa, joka on esimerkki sote-uudistuksessa tarvittavasta, erittäin tarpeellisesta ja kustannustehokkaasta työnjaosta.
- Kun rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien hoitajien osaamista hyödynnetään toimintayksiköissä, helpottaa se kansalaisten hoitoon pääsyä, sujuvoittaa hoitopolkuja ja vähentää osaltaan lääkäreiden työkuormaa, Rytkönen sanoo.
Suomessa lääkkeenmääräämiskoulutus toteutetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyönä. Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen koulutus on korkeatasoista ja sen tuottama osaaminen on sijoitettu kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä tasolle 7. Samalla tasolla asetuksessa ovat muun muassa maisteritutkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot.
Lääkkeenmääräämisoikeuden hyödyistä on tutkittua tietoa. Mm. Emilia Laapio-Rapin väitöstutkimuksessa (2020) tarkasteltiin rajatun lääkkeenmääräämisen toimivuutta.
Väitöstutkimuksen mukaan sairaanhoitajien lääkkeenmääräämistoiminta onnistuu parhaiten sellaisissa toimintayksiköissä, joissa lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuva on määritelty selkeästi, vastaanottokäyntejä on paljon kyseisillä hoitajilla ja potilaat ohjautuvat eri asiantuntijoille asianmukaisesti. Lääkkeenmääräämishoitajat kokivat osaamisensa lisääntyneen ja työn mielekkyyden kasvaneen toiminnan myötä, joka on myös erittäin tärkeää sote-alan pahenevan työvoimapulan aikana.
Lääkkeenmääräämishoitajat hyödyntävät lisäosaamistaan jokaisen hoitamansa potilaan kohdalla, joka näkyy kansalaisina parempana hoidon laatuna ja nopeampana hoitoon pääsynä.
- Sote-uudistus, seitsemän päivän hoitotakuu ja hoitovelan purku onnistuvat vain työnjakoa järkevästi kehittämällä ja kaikkien ammattiryhmien osaamisen hyödyntämisellä. Mikään ammattiryhmä – ei edes lääkärit - onnistu tässä yksin, eikä minkään ammattiryhmän osaamista ole varaa heittää hukkaan. Potilaat eivät meiltä kesken lopu, kaikille ammattiryhmille kyllä riittää hoidettavaa jatkossakin, Rytkönen painottaa.
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, yhteys erityisavustajan kautta p. 0400 540 005
Tehyn kehittämispäällikkö Petra Marjamaa, puh. 040 731 9677