Pikakyselyyn vastasi yhteensä 3 019 tehyläistä. Vastaajista 531 työskenteli tehohoidossa. Heistä 35 prosenttia työskenteli tehohoidossa väliaikaisesti koronatilanteen vuoksi ja 65 prosenttia vakituisesti tai määräaikaisessa työsuhteessa.
Tehohoidon vastaajista 75 % sanoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työ on vastaajien mukaan muuttunut kuormittavammaksi (86 %), vaativammaksi (74 %) ja vaarallisemmaksi (69 %). Tehohoidon vastaajista lähes 70 % myös kertoo pelkäävänsä saavansa koronatartunnan työssä.
Koronakriisi on vaikuttanut myös muiden kuin tehohoidossa työskentelevien tehyläisten työhön sairaanhoitopiirissä merkittävästi. Kaikista vastaajista 54 % kertoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työn kerrotaan muuttuneen kuormittavammaksi, vaativammaksi ja vaarallisemmaksi myös muualla kuin tehohoidossa. Myös koronatartuntaa pelätään laajasti eli 66 % kaikista vastaajista kertoi tartunnan pelosta.
Tehohoidossa työskentelevien avovastauksista käy ilmi lisääntynyt vastuu, uudet työtehtävät ja potilasryhmät sekä muiden perehdyttäminen vaativaan tehohoitoon.
”Vastuu on lisääntynyt. Lääkärit ovat vähemmän potilaan rinnalla ja tavoitettavissa puhelimitse.”
”Oman työn ohella tulee perehdyttää viidessä päivässä uusia hoitajia teholla työskentelyyn.”
”Vuorovastaavana vastuussa kolmesta osastosta.”
”Lääkärit ovat välillä uusia, muualta tulleita. He tarvitsevat välillä tukea. Koronapotilaat ovat erityisen vaativia ja sairaita. Hätätilanteita on paljon.”
”Eristysten vuoksi kaikki toiminnot jouduttu miettimään uudelleen: miten tehdään, miten toteutetaan? Kaikessa tulee miettiä, ettei kontaminoi ja levitä.”
Myös valmiuslailla on merkittäviä vaikutuksia tehyläisiin. Tehohoidon vastaajista 66 % ilmoittaa valmiuslain vaikuttaneen heihin jo näin lyhyessä ajassa. Lomia on siirretty tai peruttu 39 %:lla vastaajista, 39 % on siirretty toisiin tehtäviin ja 25 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä.
Valmiuslain vaikutukset ulottuvat tehohoidon ohella koko sairaanhoitopiiriin. Kaikista vastaajista 42 % kertoo valmiuslain vaikuttaneen omaan työhön. Useimmiten on siirretty tai peruttu lomia. Mitään rahallista korvausta aiheutuneesta haitasta ei käytännössä ole maksettu tehohoidossa eikä laajemmin. Näin kertoo 94 % kaikista kyselyyn vastanneista.
Pikakysely tehtiin 16.-17.4.2020 noin 9 000 HUS:in palveluksessa olevalle tehyläiselle.
Lisätietoja:
Edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, p. 050 346 0847