Työnantajien tavoitteena on säästää yhteensä noin 112 miljoonaa euroa.
Neuvottelut koskevat tuhansia tehyläisiä. Tehyläiset ovat joillain paikkakunnilla reagoineet ulosmarsseilla, ja ammattiosastot ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja.
Tehyn mielestä hoitohenkilöstön lomautukset ja erityisesti irtisanomiset ovat kyseenalaisia tilanteessa, jossa yhteiskunnan pitäisi panostaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varhaiskasvatukseen ja kehittää niitä.
Yt-neuvottelujen lisääntyminen voi karkottaa hoitajia alalta.
– Epävarmuuden lietsonta on omiaan heikentämään sekä kansalaisten että työntekijöiden luottamusta palveluihin, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hoitajien tarvetta lisää käynnissä oleva väestörakenteen muutos, jossa vanhusten määrä lisääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Samaan aikaan kokeneita hoitajia jää eläkkeelle. Esimerkiksi lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä.
– Ovatko lomautukset ja irtisanomiset tapa, jolla suomalainen yhteiskunta varautuu kansainväliseen kilpailuun koulutetuista hoitajista?
Tekeillä olevaan vanhuspalvelulain uudistukseen liittyvä henkilöstömitoituksen sitova nosto 0,7:ään edellyttää noin 4 500 hoitajaa tehostettuun palveluasumiseen. Vanhusten kotihoito kärsii vakavasta hoitajapulasta jo nyt.
Hoitajia tarvitaan lisää myös varhaiskasvatuksessa, kun hallitus poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitukset.
Yt-aallon taustalla ovat kuntien valtionosuuksien leikkaukset, sote-menojen kasvu ja sote-uudistuksen peruuntuminen.
Lisätietoja:
Edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, p. 050 346 0847