Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vaatii, että vanhustenhoitoa koskevaan päätöksentekoon saadaan selkeä, valtakunnallisesti yhtenäinen linja. Tällä hetkellä päätöksentekoa ohjaavat liikaa taloudelliset intressit, poliittiset ristiriidat tai eri ammattiryhmien väliset jäykät hierarkiat.
Vanhustenhoidossa keskustellaan helposti joko rakenteista, rahoituksesta, organisaatiosta tai päätöksenteosta. Tehyn vt. kehittämisyksikön johtaja Marja-Kaarina Koskinen ei usko, että vanhusten- hoidossa päästään eteenpäin todellisen toiminnan kehittämiseen, jos tarpeeksi laajaa valtakunnallista, yhtenäistä linjaa ei saada aikaiseksi.
- Tämän linjan on oltava sellainen, jonka eri ammattikunnat, poliitikot ja virkamiehet voivat hyväksyä. Eri toimijoiden ristiriitaiset tavoitteet ja puutteellinen yhteistyö on yksi keskeinen syy julkisuudessa esiintyneisiin vanhustenhoidon ongelmiin. Aikaa on käytetty kohtuuttomasti rakenteiden muovaamiseen, taloudellisten porsaanreikien hakemiseen. Vanhustenhoidosta puuttuu kokonaisvastuu, sanoo Tehyn vt. kehittämisyksikön johtaja Marja-Kaarina Koskinen.
Koskinen toivoo, että asia huomioitaisiin seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa. Monimutkaisesta ja pirstaleisesta hoitojärjestelmästä on päästävä eroon. Myös ikääntyville ja heidän omaisilleen on tärkeää saada tietää mihin suuntaan vanhustenhoitoa ollaan ohjaamassa.
- Tällä hetkellä viestintä vanhustenhoidon suhteen on epäselvää. On ehdotettu esimerkiksi lisäeläkettä, painopistettä ollaan siirtämässä laitoshoidosta palveluasumiseen kertomatta kuka lystin maksaa – itse käyttäjä vai yhteiskunta. Vähemmälle tässä niin muodikkaassa kestävyysvajekeskustelussa on jäänyt se tosiasia, että vanhustenhoidossa on kyse ihmisoikeuksien toteutumisesta, ei puhtaista taloushallinnollisista suoritteista.
Tehyn asiamies, terveydenhuollon maisteri Tuulariitta Ruontimo on pitkään tehnyt töitä vanhustenhoidon kehittämiseksi ja toiminut mm. ylihoitajana vanhusten hoitolaitoksessa. Hänen mielestään vanhusten- hoitoa ei arvosteta tarpeeksi ja eri ammattikuntien väliset hierarkiat ja raja-aidat haittaavat hoidon toteutumista.
- On muistettava, että lääkäri tekee diagnoosin ja määrää hoidon, mutta muu henkilökunta toteuttaa käytännössä hoidon ja seuraa sen vaikutuksia. Vanhustenhoidossa lääkärit voisivat toimia nykyistä selkeämmin lääketieteellisinä johtajina, mutta heillä ei ole osaamista ja kykyä ohjata hoitotyön resursseja.
Ruontimon mielestä vanhustenhoitoon saadaan lisää tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kun eri ammattiryhmien oma osaaminen tunnustetaan ja myös johtamisosaamista kehitetään.
- On muistettava, että johtamalla hyvin henkilöstöä, saadaan aikaan myös kustannustehokasta hoitoa. Tämänkin vuoksi olisi rohkeasti osattava tarkastella uudestaan niin vanhustenhoidon kuin koko sosiaali- ja terveystoimen tehtäväkuvia ja työnjakoja sekä rahoitusjärjestelmää.
Lisätietoja: Marja-Kaarina Koskinen, puh (09) 5422 7165 ja Tuulariitta Ruontimo, puh (09) 5422 7170