Tehy tyrmää yhtiöittämisen pakon – henkilöstövaikutukset selvittämättä

Valinnanvapautta koskevan lakiesityksen pakkoyhtiöittämisestä on sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn mukaan luovuttava. Se sisältää liikaa epävarmuutta ja riskejä henkilöstön kannalta. Tehy edustaa tulevien maakuntien sote-palveluissa suurinta henkilöstöryhmää.

Kuvateksti
Kuvituskuva. Milla Takala/Lehtikuva

On pöyristyttävää, että valinnanvapauden lakiesitystä koskevassa lausuntopyynnössä sivuutetaan täysin uudistuksen henkilöstövaikutukset. Herää kysymys, miten sote-uudistus aiotaan toteuttaa, jos keskeiset osaajat ja heidän tulevaisuutensa unohdetaan tässä vaiheessa kokonaan, toteaa Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Tehyn hallitus evästi lausuntovalmistelua ja kritisoi lakiesitystä ja yhtiöittämisen pakkoa voimakkaasti kokouksessaan viime viikolla.

Yhtiöittämisvelvoitteen ja valinnanvapauden seuraukset ovat Tehyn mukaan täysin arvaamattomat. Kansalaiset voivat jatkossa vaihtaa sote-keskusta tietyin väliajoin esimerkiksi kerran vuodessa tai jopa useammin. Seurauksena henkilöstölle on yt-neuvottelujen kierre. Lisäksi työnantajat tulevat tämän vuoksi tarjoamaan yhä enemmän vastentahtoisia määräaikaisia työsopimuksia. Myös nollasopimukset ja vuokratyö todennäköisesti lisääntyvät. 

Koulutetusta hoitohenkilöstöstä on tulossa varaventtiili, jolla toimintaa sopeutetaan nopeasti muuttuvien asiakasmäärien mukaan, Vesivalo sanoo.

Palkkataso sosiaali- ja terveysalalla on jo valmiiksi alhainen.  Julkinen sektori on tähän mennessä ollut vakaa työnantaja, mikä on pitänyt yllä alan vetovoimaa jossain määrin. Työsuhteiden epävarmuus tulee jatkossa heikentämään kiinnostusta hakeutua alalle ja työntää osaajia alan vaihtoon. Myös palkkaus uhkaa heiketä, koska määräaikaisen työntekijän neuvotteluasema on heikompi.

Määräaikaisten ja pätkätyön lisääntymisen myötä vaarassa ovat myös ammatillinen kehittyminen ja mahdollisuudet päästä täydennyskoulutukseen.  

Miten varmistetaan osaaminen, henkilöstön sitoutuminen, alan vetovoima ja potilasturvallisuus, jos työura pätkitään silpuksi, kysyy Vesivalo.

Sosiaali- ja terveysala on hyvin naisvaltainen, ja kuvatut kielteiset henkilöstövaikutukset ovat siksi myös iso tasa-arvokysymys. Halutaanko tasa-arvoasioissa ja samapalkkaisuudessa todella peruuttaa nyt vuosikymmeniä taaksepäin?

On syytä muistuttaa sote-uudistuksen lähtökohdista. Suomessa on kansainvälisestikin vertaillen korkealaatuinen ja kustannuksiltaan maltillinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Siinä on tiettyjä puutteita, jotka on tunnistettu, käynnistetty uudistus ja määritelty sille tavoitteet. Uudistuksen tulee kaventaa terveyseroja, parantaa palveluiden saatavuutta, hillitä kustannuksia ja integroida palvelut toimiviksi hoitoketjuiksi.

– Nyt valmistelussa on uusi, monimutkainen maakuntahallintorakenne sekä täydellinen palvelujärjestelmän muutos sote-markkinoiksi koko maassa yhdellä kertaa. Kaiken lisäksi näyttää siltä, että nykymallin mukainen uudistus ei tule korjaamaan niitä puutteita, joita alun perin lähdettiin korjaamaan, toteaa  Vesivalo.

Palvelujärjestelmästä on tulossa nykyistäkin pirstaleisempi monen tuottajan kokonaisuus, joka ei tue integraation toteutumista. Asiakkaan kannalta kokonaisuus on niin monimutkainen, että se vaatii paljon palveluohjausta ja kokonaan uuden ammattikunnan oppaaksi palveluviidakossa.  Tämä ei ole järkevä suunta, ja vie resursseja varsinaisesta hoidosta.

Tehyn lausunnon mukaan nyt esitetty valinnanvapausmalli uhkaa myös johtaa terveempien asiakkaiden ylihoitoon ja sairaampien, moniongelmaisten asiakkaiden alihoitoon. Malli johtaisi myös eriarvoiseen valinnan mahdollisuuteen eri osissa maata. Näin ollen terveyserot ehkä vain kasvaisivat. 

Myös kustannusten hillintä näyttää vaikealta. Integraatio ei toteudu toivotulla tavalla ja uuden palvelujärjestelmän rakentamiseen, seurantaan, ohjaukseen ja valvontaan liittyvät kustannukset on Tehyn mukaan aliarvioitu. Vaarana on, että tavoiteltuja säästöjä haetaan henkilöstöstä, mitä Tehy ei tule hyväksymään.

– Emme vastusta valinnanvapauden lisäämistä järkevästi toteutettuna. Sehän on jo nyt mahdollista. Mutta vastustamme pakkoyhtiöittämistä, epärealistista aikataulua ja näin keskeneräisen lain viemistä eteenpäin, Vesivalo summaa.

– Uudistus tulee toteuttaa vaiheittain ja hallitusti. Henkilöstövaikutukset on selvitettävä. Tämä koskee yli 200 000 ihmisen työtä ja arkea.  Kokeilujen tulokset on hyödynnettävä eikä valinnanvapautta tule laajentaa nykyisestään erikoissairaanhoidossa. Ties kuinka monetta kertaa muistutan, että asiantuntijoita on kuultava ja myös uskottava. Nyt ei tarvita ideologista kinastelua vaan viisaita ja eettisesti kestäviä päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmeniksi eteenpäin.

Lisätietoja:

Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo, gsm 040 587 4346 
Tehyn yhteiskuntasuhde- ja kehittämisjohtaja Kirsi Sillanpää, gsm 040 820 7848 
Tehyn vt. edunvalvontajohtaja Riikka Rapinoja, gsm 0400 952 162