Kyselyyn vastasi 13 560 tehyläistä ja tuloksia on niin sairaaloista, terveyskeskuksista kuin muista sosiaali- ja terveysalan toimipaikoista. Merkittäviä alueellisia eroja sisäilmaongelmien esiintyvyydessä ei löytynyt.
- Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä sosiaali- ja terveysalan työntekijät oireilevat selvästi enemmän kuin muu väestö. Erityisesti astma ja poskiontelotulehdus ovat hälyttävän yleisiä, sanoo tutkimuksen toteuttanut työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta.
Muita oireita ovat mm. hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireet sekä väsymys, ärtyneisyys ja pään tuntuminen raskaalta.
Työntekijöiden oireilu aiheuttaa kustannuksia niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle. Tutkimuksen mukaan poissaoloja oli sisäilmaongelmista johtuneiden infektiosairauksien vuoksi paljon ja jopa 70 % oli ollut infektion vuoksi sairauslomalla. Oireilu vaatii paljon työntekijöiden tutkimista, toimenpiteitä ja myös antibioottihoitoja. Yleisimpiä toimenpiteitä oli poskionteloiden punktio ja huuhtelu, joka oli tehty noin joka viidennelle vastaajalle joko kerran tai useampaan kertaan. Leikkauksessa oli ollut melkein 580 henkilöä, mikä on yli 4 % kaikista vastanneista.
Kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla. Vastaajista 15 % on joutunut vaihtamaan työpistettä tai työpaikkaa sisäilmaongelman vuoksi. Moni myös välttelee oleskelua työtiloissa huonon sisäilman vuoksi.
Tehy vaatii kansallista ohjelmaa sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen korjausrakentamiseen.
- Tehyyn on tullut vuosien varrella paljon yhteydenottoja sisäilmaongelmien vuoksi. Kyse on isosta ongelmasta ja mittavista investoinneista. Vaadimme, että rakennusten kunto ja sisäilmaongelmat otetaan tarkasteluun myös sote-uudistuksessa, kun rakennuskannan omistukseen ja vuokraamiseen tulee muutoksia. Ongelmarakennusten korjaamiseen on löydettävä selkeät vastuunkantajat, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
Korjausrakentamisessa viivyttely aiheuttaa kasvavia lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan rakennusten korjaaminen maksaa itsensä takaisin 3 – 5 vuodessa pienentyneinä terveysmenoina.
Valtiovallalla on oltava myös keinoja tukea työntekijöitä, jotka ovat sairastuneet työnantajan tiloissa ja joutuvat vaihtamaan työpaikkaa. Lisäksi Tehy esittää, että altistuneiden tutkimus keskitettäisiin esimerkiksi erva-alueittain, jotta voidaan turvata riittävä osaaminen, tutkimusmenetelmät ja resurssit.
Tehy muistuttaa, että työnantajan on työturvallisuuslain mukaan jatkuvasti seurattava työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä.
Kosteusvaurioiden ilmettyä tai työntekijöiden oireilun alettua, työnantajan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin. Työntekijälle pitää etsiä väliaikaiset työtilat, missä hän ei oireile ja tilat on korjattava. Jokaisella on oikeus työskennellä työpaikassa, joka ei sairastuta.
Taustaa tutkimuksesta:
- Turun yliopiston tekemä tutkimus, jossa vastuuhenkilönä työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus
- Tehyn jäsenille lähetettiin kysely, johon vastasi 13 560 henkilöä
- Vastauksia saatiin kaikilta erva-alueilta, sairaaloista, terveyskeskuksista ja muista hoitolaitoksista
- Kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla
- Hengitystiesairauksia kuten astmaa ja infektiosairauksia on vastaajien joukossa selvästi enemmän kuin keskimäärin väestössä
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo, gsm 040 587 4346
Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä, gsm 040 5969 171
Lisätietoja tutkimuksesta antaa työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus Turun yliopistosta, gsm 050 553 7560.