ERTO, SuPer ja Tehy ovat toteuttaneet jäsenilleen kyselyitä, joihin vastanneet ovat olleet huolissaan hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta. Myös luottamusmiehiltä ja jäseniltä tulee jatkuvasti yhteydenottoja, joissa ollaan huolissaan henkilöstön jaksamisesta ja ylikuormittumisesta sekä potilaiden hoidosta.
Järjestöt vaativat yhteiskunnallista keskustelua yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan ongelmista. Potilaiden hoidon laadun heikkenemisen lisäksi hyvin yleistä on työehtojen räikeä rikkominen ja heikentäminen, mikä vaikuttaa yritysten maineeseen ja vetovoimaisuuteen työnantajana.
Säästöpäätösten johdosta henkilöstömitoitus on riittämätön, jolloin hoitohenkilökuntaa on liian vähän ja jatkuva kiire vaikuttaa hoidon laatuun. Esimerkiksi lääkkeiden jakelussa on esiintynyt ongelmia ja riittävään vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien ulkoiluun ja viriketoimintaan ei ole aikaa. Edes perushoito – ruoka ja puhtaus – ei ole aina riittävällä tasolla.
Etenkin vanhuspalvelussa ja muissa asumispalveluissa henkilöstön ajasta menee riittämättömän henkilöstömitoituksen vuoksi paljon aikaa ns. avustaviin tehtäviin kuten pyykkihuoltoon ja ruoanlaittoon. Vanhuspalveluissa ei myöskään huomioida ns. hoitoisuuden lisääntymistä, jolloin vanhukset tarvitsisivat enemmän hoitoa.
Myöskään saattohoitotilanteessa ei aina lisätä henkilöstöä. Tällöin potilas voi jäädä yksin kuoleman hetkellä.
Sijaisia ei säästösyistä johtuen aina hankita tilapäiseen tarpeeseen tai pidempiaikaisiin poissaoloihin. Monissa yrityksissä kuten Esperissä ja Attendossa sijaiset ja tuntityöntekijät tekevät ainoastaan 6 – 7 tunnin mittaisia työpäiviä. Päätös lisää erityisesti vakituisen henkilökunnan kiirettä ja aiheuttaa ongelmia hoidon laatuun.
Attendossa, Esperissä ja Mehiläisessä viikonloppuna tehtävät työvuorot ovat lyhyempiä. Myös virheellisillä työvuoroluetteloilla pyritään kiertämään henkilöstömitoitusta. Mm. Esperi on merkinnyt työvuoroluetteloihin yrityksen hallinnossa työskentelevien ihmisten nimiä, jotka eivät työskentele kyseisessä yksikössä. Lisäksi työvuoroluetteloihin on merkitty sijaisia, joilta ei ole kysytty suostumusta työvuoroon tai työvuorolistoihin on kirjattu entisten työntekijöiden nimiä.
Työnantajat painostavat työntekijöitä tasoittamaan syntyneet ylityöt ns. tunti tunnista -periaatteella. Tämä on työehtosopimuksen vastaista toimintaa, sillä ylityöt on korvattava korotettuna tuntipalkkana.
Järjestöt peräänkuuluttavat yritysten vastuuta: yritysten voittoja ei saa tehdä potilaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. Parhaillaan on menossa yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan työehtosopimusneuvottelut, joissa ERTO, SuPer ja Tehy tavoittelevat parannuksia palkkaus- ja työaikamääräyksiin. Lisäksi halutaan rajata nollasopimusten käyttöä, joiden väärinkäyttö on yleistynyt alalla merkittävästi. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla tavoitellaan myös palkkaohjelmaa, jolla korjataan perusteeton palkkaero verrattuna kuntien palkkoihin.
Työehtosopimusneuvotteluissa yritykset eivät ole olleet valmiita puuttumaan alan keskeisiin epäkohtiin, joten järjestöt julistivat yksityiselle sosiaali- ja terveyspalvelualalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka astui voimaan 8.2. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana ERTOn, SuPerin ja Tehyn jäsenet eivät tee ylitöitä eivätkä vaihda työvuoroja. Muuten ammattiliittojen jäsenet hoitavat normaalisti työvuoronsa.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on laillinen työtaistelutoimenpide. Kaikkiaan toimialalla työskentelee lähes 100 000 henkilöä.
Yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan työehtosopimuksia sovelletaan mm. lääkäriasemilla, työterveyshuollossa, suun terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa, varhaiskasvatuksessa sekä mielenterveyskuntoutujien ja nuorten parissa tehtävässä työssä.