Petteri Orpon hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi antoi nimensä perusteella vaikutelman, että saamme ohjelman, joka luo turvaa ja toivoa tulevaisuuteen. Onko näin? Miten hallitusohjelma vaikuttaa sote-alaan?
Hallitusohjelman kirjaukset sote-rahoituksen kiristämisestä uhkaavat kansalaisten oikeutta saada ajoissa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Ilman riittävää rahoitusta ei ole mahdollista järjestää laadukkaita palveluita.
On hyvä muistaa, että terveydenhuollon menot ovat pääasiassa henkilöstökuluja, jolloin helposti vähennetään henkilöstön määrää säästöjen toivossa.
Meillä ei ole kuitenkaan varaa menettää yhtään ainoaa hoitajaa, sillä hoitajapula kurjistaa jo nyt sote-palveluita.
Hoitajapulan ratkaiseminen vaatii hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä. Alan veto- ja pitovoima on turvattava kaikin keinoin.
Tiedämme, että hoitajapulan ratkaiseminen maksaa, mutta sen ratkaisematta jättäminen maksaa vielä enemmän. Hoitojonot, sairauspoissaolot, vaikeahoitoiset potilaat, päivystysruuhkat jne. tuovat varmasti paljon enemmän kustannuksia valtion talouteen kuin lyhytnäköinen henkilöstökuluista säästäminen.
Hoitajamitoituksen lykkääminen on ikävä viesti hoitajille
Hoitajamitoitus (0,7) säädettiin edellisellä eduskuntakaudella vanhuspalveluiden vakavien laiminlyöntien ja ongelmien takia. Jopa hoivakoteja jouduttiin sulkemaan potilasturvallisuuden vaarantumisen takia, koska hoitajia oli liian vähän.
Nyt kuitenkin hallitusohjelmaan on kirjattu ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen ( 0,7 ) siirto vuoteen 2028. Uudistuksen piti astua voimaan jo tämän vuoden joulukuussa.
Päätös vaikuttaa ikääntyvien hoitotyön arkeen. Työkavereita on yksinkertaisesti liian vähän. Mitoituksen siirtäminen vähentää sote-alan veto- ja pitovoimaa.
Myös ikäihmiset ja heidän omaisensa ansaitsevat parempaa. Toivoa paremmasta hoidosta.
Matalampi henkilöstömitoitus voi johtaa siihen, että päivystykset ja erikoissairaanhoito kuormittuvat entisestään ja kustannukset kasvavat potilaiden valuessa näiden palveluiden piiriin.
Hoitojonot jatkavat kasvuaan
Hoitoon pääsy on turvattava, sillä etenkin erikoissairaanhoidon jonot ovat ennätysmäisen pitkät:
- Huhtikuun 2023 lopussa lähes 169 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueiden sairaaloissa.
-
Hoitoa odottaneista yli 21 000 (12,5 %) oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta.
-
Huhtikuun lopussa 2023 yli puoli vuotta jonottaneita potilaita oli lähes 3 000 potilasta enemmän kuin vuoden 2023 tammikuussa.
-
Yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa huhtikuun 2023 lopussa odottaneiden osuus kaikista odottavista oli suurin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (20,6 %) ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (20,5 %) sekä pienin Etelä-karjalan hyvinvointialueella (1,6 %).
-
Yli puoli vuotta odottaneiden potilaiden määrä kasvoi lähes koko maassa
(lähde: THL)
Tämän vuoksi sote-menojen rahoitusta ei voi kiristää – niihin pitää panostaa.
Riittämätön rahoitus vaikuttaa myös henkilöstön osaamiseen
Hyvinvointialueiden rahoituksen riittämättömyys tulee todennäköisesti vähentämään henkilöstön osaamisen kehittämistä. On vaarana, että erilaisten maksullisten tilauskoulutusten hankinta ulkopuoliselta taholta vähenee.
Eniten tästä kärsivät ne toimintayksiköt, joilla ei ole resursseja tarjota henkilöstökoulutusta sisäisenä koulutuksena. Suuntaus on ristiriidassa pyrkimyksiin parantaa sote-alan henkilöstön edellytyksiä jatkuvaan oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.
Kuin isku vasten kasvoja.
Tilannetta pahentaa entisestään hallituksen tavoite lakkauttaa aikuiskoulutustuki ensi vuoden elokuusta alkaen. ”Kuin isku vasten kasvoja”, on viesti sote-ammattilaisilta tähän ehdotukseen.
Yksi merkittävä sote-alan veto- ja pitovoimaa lisäävä tekijä on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa työuran aikana. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut mm. ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon tai erikoistumiskoulutuksen suorittamisen.
Hallitusohjelmassa esitetään sote-alan koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. Pelkkä aloituspaikkojen lisääminen ei riitä. Sote-alan kriisi ratkaistaan ensisijaisesti pitkäjänteisellä palkkaohjelmalla, työolojen kehittämisellä, hyvällä johtamisella sekä jatkuvan ammatillisen kehittymisen mahdollistamisella.
Tutkintojen määrien on vastattava todellista työelämän tarvetta niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Tutkintojen tulee tuottaa työelämässä tarvittava osaaminen, joka mahdollistaa laadukkaat ja turvalliset sotepalvelut. Kaikki tuo vaatii resursseja työelämään - (harjoittelupaikat, harjoittelun ohjaus) - sekä koulutukseen.
Terveys on pääomaa.
En voi olla korostamatta sitä, että terveys on pääomaa ja toimiva terveydenhuolto sen pääoman hoitamista. Tämän takia terveydenhuoltoon on suhtauduttava investointina eikä kulueränä. Mitä paremmin saadaan peruspalvelut toimimaan, sitä vähemmän joudutaan turvautumaan kalliisiin hoitoihin. Ja ilman osaavaa henkilöstöä ei terveydenhuollossa tietenkään mikään toimi.
Viime kädessä sote-sektori vastaa siitä, että suomalaisilla on mahdollisuus osallistua työelämään ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä.
Minun ”vahva ja välittävä Suomeni” ottaa vastuuta siitä, että kansalaisilla on toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto. Päättäjienkin olisi ymmärrettävä, että kyse on myös kustannusten säästämisestä saadessamme ajoissa hyvää hoitoa.