Laadukas selvitys- ja tutkimustoiminta on yksi Tehyn menestystekijöistä. Selvitys- ja tutkimustoiminta tukeekin laajasti tehyläisten edunvalvontaa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan tuloksena syntyneiden julkaisujen kautta vastataan myös siihen yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka liittyy esimerkiksi koulutuspolitiikkaan, työurien pidentämiseen, sosiaali- ja terveysalan johtajien ja esimiesten asemaan tai vaikkapa terveydenhuoltoalan maahanmuuttajien rekrytointiin.
Tehyn oma julkaisutuotanto on tähän mennessä painottunut selvitystöihin ja erilaisiin tilastoihin sekä kartoituksiin. Varsinaiset tutkimusraportit ovat olleet pienemmässä roolissa, sillä Tehy ei ole tutkimuslaitos. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Tehyn julkaisutoiminta noudattaisi tutkimustyölle ominaisen ja laadukkaan prosessin periaatetta. Päinvastoin kirjoittajat ja työn koordinoijat näyttäisivät noudattavan selvitysten ja tutkimusten prosessia riittävällä pieteetillä, kuten Tehyn selvitys- ja tutkimustyön tekemiseen laadittu opas edellyttää.
Tehyn tutkimustyöryhmä järjesti toukokuussa koulutusta tutkimus- ja selvitystyöntekijöille. Koulutukseen osallistui noin parikymmentä aiheesta kiinnostunutta Tehyn toimihenkilöä. Myös yhteistyöjäsenjärjestöistämme Suomen Bioanalyytikkoliitto, Suomen Kätilöliitto sekä Suomen Fysioterapeutit olivat edustettuina koulutuspäivässä. Koulutuspäivän alustuksissa perehdyttiin tutkimus- ja selvitystyön prosessiin, tilastollisiin menetelmiin, julkaisutoimintaan, blogin kirjoittamiseen sekä sähköisten kyselyiden toteuttamiseen.
Koulutuspäivästä jäi mieleeni hyvien alustuksien lisäksi keskusteleva ja kirjoitustyöhön kannustava ilmapiiri. Selvitys- ja tutkimustyöntekijät näyttävät kaipaavan kirjoitustyöhön liittyvää reflektointia ja vuoropuhelua. Kirjoitustyö onkin usein yksin puurtamista.
Reflektointi kirjoittaja-kollegoiden kanssa motivoi yleensä jatkamaan kirjoittamistyötä silloin kun se tuntuu haastavimmalta. Motivaation lisääntymisen taustalla on usein saadun palautteen luonne. Kritiikkikin tulisi antaa rakentavasti ja huomioida kirjoittajan työn vahvuudet.
Professori Jack Mezirow (s. 1923) on uudistuvan oppimisen teoriassaan osuvasti havainnut, että aikuiset kykenevät kyseenalaistamaan aiemmin opitun asian nuoria paremmin. Aikuisten pidempi elämänkokemus ja siihen liittyvät muutostilanteet antavat paremmat edellytykset myös oman oppimisen uudistamiseen.
Kritiikki ei saa olla itseisarvo ja rakentavan kritiikin tuleekin sisältää aina perustelut ”paremmasta maailmasta”. Kirjoittamistyössä rakentavan kritiikin huomioiminen tarkoittaa usein laadukkaampaa lopputulosta.
Mikset jakaisi ajatuksiasi ja asiantuntemustasi ääneen kirjoittamistyön aikana? Tutkimustyöryhmä ohjaa mielellään kirjoitustyötäsi. Kokouksia järjestetään kuukausittain. Lisäksi voit kutsua kollegat keskustelemaan kirjoitustyösi tematiikasta myös muulloin aikataulusi mukaan. Yksin kirjoittaminen huutaa dialogia!
Blogi
27.7.2014 | 21:00