Varhaiskasvatuslakia uudistetaan parhaillaan ja laki kaipaakin kipeästi uudistamista, sillä nykyiset poikkeamissäännökset mahdollistavat poikkeamiset ryhmien suhdeluvuista päivittäin.
Ryhmät toimivat jatkuvasti vajaalla miehityksellä. Pienemmät ryhmäkoot mahdollistavat paremmin lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen. Tavoitteena on saada ryhmiin ryhmäkokokatto. Tärkeää on, että yli 3-vuotiaiden ryhmissä saisi olla maksimissaan 18 lasta ja alle 3-vuotiaiden ryhmässä voisi olla maksimissaan 10 lasta.
On ikävää, että varhaiskasvatuslain valmisteluvaiheessa on juututtu kiistaan henkilöstörakenteesta. Varsinkin lastentarhanopettajan tutkintoa puoltavat pitävät yliopistotutkintoa ja maisterikoulutusta takeena varhaiskasvatuksen laadulle.
On selvää, että varhaiskasvatuksessa tarvitaan korkeasti koulutettuja lastentarhanopettajia, joilla on vahva pedagoginen osaaminen. Kuitenkin pedagogisen osaamisen lisäksi tarvitaan muunlaista osaamista. Lastenhoitajan ydinosaamista varhaiskasvatuksessa on terveydenhuollon ammattihenkilönä niin terveen kuin sairaan lapsen kehitys, havainnointi ja hoito. Lastenhoitajat ovatkin vahvoja perushoidon osaajia. Lapset tarvitsevat aikaa leikkiin, hyvään perushoitoon ja huolenpitoon sekä turvallista syliä.
Pienten lasten eli alle 3-vuotiaiden hoidossa on esitetty, että henkilöstörakenne olisi 2 opettajaa ja 1 lastenhoitaja. Lastenhoitajia pitää olla vähintään 2 ryhmää kohden, sillä pienten lasten hoidossa korostuu hellä hoito ja huolenpito – eivät pelkästään pedagogiset tuokiot, jotka ovat vielä kestoltaan rajoitettuja ja lyhyitä varhaisessa ikävaiheessa.
Päivähoidossa on yhä enemmän eri tavoin sairaita ja monenlaista apua tarvitsevia lapsia, joten lähihoitajakoulutuksen saaneiden lastenhoitajien lääkehoidon osaamista tarvitaan. Siksi henkilöstörakenne, jossa kolmannes kasvatusvastuullisista ovat korkeammin koulutettuja ja kaksi kolmesta ovat sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita, on hyvä ratkaisu, jolla taataan monipuolinen osaaminen varhaiskasvatuksessa.
On muistettava, että lapsi elää päivähoidossa arkea ja ainutlaatuista aikaa – lapsuutta, jossa kaikkien varhaiskasvatuksen ammattilaisten panos on tärkeää.