SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti STT:n haastattelussa eilen (25.3.) ns. välityömarkkinoita, joiden avulla voitaisiin työllistää mm. pitkäaikaistyöttömiä avuksi vanhustenhoitoon kuten kaupassakäyntiin ja avustajiksi ulkoiluun.
Työllisyyden parantaminen on sinänsä tärkeä asia, mutta kansallista vanhustenhoidon kriisiä ehdotus ei kuitenkaan ratkaise. Vanhustenhoitoon tarvitaan ensi tilassa lisää osaavaa työvoimaa, koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joilla on osaaminen monisairaiden vanhusten vaativaan hoitotyöhön.
Päättäjillä on liian usein käsitys, että vanhuksia voi hoitaa kuka tahansa ja hoiva-alaa tarjotaan ratkaisuksi milloin mihinkin työllistymisen haasteeseen. Myös soveltuvuus alalle jää tällöin huomiotta.
Myös yksityiset hoivajätit viimeksi Esperi ovat valitettavasti pyrkineet madaltamaan vanhustenhoidossa työskentelevän henkilöstön koulutustasoa pikakoulutuksilla. Näillä hankkeilla puolestaan on tavoiteltu säästöjä ja isompia voittoja.
Vanhustenhoidon akuutein ja kiireellisin ongelma on nyt varmistaa riittävä määrä koulutettua hoitohenkilöstöä. Sitova hoitajamitoitus ja sitovat hoidon laadun mittarit tarvitaan vanhuspalvelulakiin. Lisäksi on panostettava alan vetovoimaan – työolot ja palkkaus on saatava kuntoon. Vain näin voidaan välttää hoitajapula jatkossa.
Rinteen ajatus avusta vanhusten arkisiin asioihin kuten kaupassa käyntiin tai ulkoiluun on sinänsä kannatettava ja parantaisi ikäihmisten elämänlaatua ja selviytymistä, mutta sitä ei pidä sekoittaa ammattimaiseen hoitotyöhön eikä se saa viedä resursseja vanhustenhoidon akuuttien ongelmien ratkaisuilta.