Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy kampanjoi avainsanoilla, jotka käsittelevät Tehyn eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteita. Tavoitteet on kiteytetty viiteen päättäjille suunnattuun avainsanoihin, jotka ovat resurssit, laatu, osaaminen, johtaminen ja tasa-arvo. Lisätietoja Tehy.fi/avainsanat. Tässä blogissa käsitellään osaamista.
Digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat ammatteja ja edellyttävät uudenlaista osaamista tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalalla. Suomalainen koulutuspolitiikka on perinteisesti linjannut koulutusresurssit työuran alkupäähän. Työurat kestävät kuitenkin jopa 40 vuotta. Kuka maksaa ja vastaa osaamisen jatkuvan ylläpitämisen ja urakehityksen?
Uudet osaamistarpeet on selvitettävä, jotta riittävä osaaminen voidaan varmistaa koulutuksella. Palveluohjaus, digitaalisuus ja kustannustietoisuus haastavat osaamisen sosiaali- ja terveysalalla. Hoiva- ja hoitotyön keskiössä ovat taidot, joita tarvitaan asiakkaan kohtaamiseen, vuorovaikutukseen sekä ohjaus- ja lääkehoidon osaamiseen. Työnantajan on varmistettava, että ammattihenkilöillä on riittävä osaaminen ja mahdollisuus kehittyä ammatissaan.
STTK:n tuoreen kyselyn mukaan 87 prosenttia suomalaisista kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta ja osaamisen päivittämistä. Aikuiskoulutuspäivien määrä ja osallistumisaste ovat kuitenkin tilastojen mukaan laskeneet koko 2000-luvun. Opintojen rahoitusmuotoja, esimerkiksi aikuiskoulutustukea on puolestaan leikattu. Tehyn tilastojen mukaan suuri osa jäsenistä kehittää ammatillista osaamistaan lisä- ja täydennyskoulutuksella. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut sen, että osaamista voi päivittää aikuisiällä.
Hoitotyöntekijöiden laajennetut työnkuvat ovat kustannustehokasta toimintaa. Osa lääkärille menevistä potilaista voidaan ohjata sairaanhoitajan vastaanotolle. Siten terveyskeskuksen resurssit saadaan käyttöön paremmin, ja ammattihenkilöt voivat käyttää ja kehittää osaamistaan asiakkaan parhaaksi. Rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittaneet hoitajat ovat mahdollistaneet, että terveysasemien ja virka-ajan ulkopuolisen perusterveydenhuollon päivystyksen toimintaa on uudistettu.
Vuonna 2001 HUSissa avattiin kliinisen asiantuntijan toimet, sairaanhoitajan osaaminen ja työura AURA-uramallin tuloksena. Kliinisen asiantuntijan kompetensseja ovat muun muassa potilaslähtöistä ja terveyttä edistävä hoitotyö, konsulttina toimiminen kliinisissä tilanteissa, tulevaisuusorientoitunut toiminta sekä hoitotyön imagon kehittäminen ja nostaminen. Kun kliinisen asiantuntijan työnkuvaa kehitetään, on otettava huomioon sääntely tai vähintään nimikesuojaus. Nykytilanteessa kuka tahansa voi käyttää nimikettä ilman asianmukaista koulutusta ja työkokemusta. Keskeistä on laajavastuinen kliininen osaaminen, koulutusosaaminen, johtaminen ja tutkimus. Kun tehtäväkuvia päivitetään, on tärkeää muistaa vastuu-, koulutus- ja palkkauskysymykset.
Ammatillisen koulutusuudistuksen tavoitteena on asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus. Uudistuksen tarkoituksena on, että osaamisen voi päivittää myös pienemmillä osaamiskokonaisuuksilla, ilman tutkintoon johtavaa koulutusta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon valinnaiset (15 osaamispistettä) tutkinto-osat voivat toimia vastauksena työelämän uusiin osaamistarpeisiin nopeasti ja joustavasti.
Tehyn selvityksessä osallistujat totesivat, että koulutuspäivät, mentorointi, perehdytys, työpajat ja työkierto ovat lisä- ja täydennyskoulutuksen menetelmiä. Niitä on hyödynnettävä joustavasti. Opetusteknologia ja digitaalisuus ovat tärkeitä, mutta samalla on otettava huomioon työntekijöiden erilaiset tarpeet, kyvyt ja mahdollisuudet opiskeluun. Vastuu osaamisen ylläpitämisestä ja päivittämisestä kuuluu nyt ja tulevaisuudessa kaikille. Yhteiskunnan ja päättäjien on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveysalan työntekijöille on tarjolla riittävästi opetusta, kannusteita ja taloudellisia resursseja.