Attendon tulkinta on väärä. Väitän, että Attendolle riittäisi tulijoita, jos se laittaisi työolot ja palkkauksen kuntoon. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla eli esimerkiksi Attendolla, palkat ovat satoja euroja matalammat kuin kuntasektorilla. Työolot ovat kurjat ja kiire on kova. Hoivayritykset nipistävät voitot rikkomalla henkilöstömitoitusta. Tämä johtaa siihen, että hoidon laatu heikkenee ja jäljelle jäävä henkilöstö uupuu. Kun nämä kortit ovat pöydässä, niin eipä ihme, että harva jaksaa yksityisellä hoiva-alalla.
Väitän, että koulutettu hoitohenkilöstö hakeutuisi vanhuspalveluihin ja myös pysyisi alalla, jos heille annettaisiin mahdollisuus tehdä työnsä eettisiä periaatteita kunnioittaen. Niin kauan kuin palkkaus ja työolot ovat retuperällään, alan vaihto lisääntyy ja alalta lähtijöitä joudutaan korvaamaan eli yksityisellä hoiva-alalla kudotaan hölmöläisen peittoa. Tehyn kysyessä yksityisellä hoivalla työskentelevältä koulutetulta hoitohenkilöstöltä alavaihtosuunnitelmia, kertoi moni pohtivansa sote-alalta lähtöä viikoittain. Tämän pitäisi olla todellinen hälytys työnantajille, vaan eipä ole.
Attendon suunnitelmissa on palkata filippiiniläiset sairaanhoitajat hoiva-avustajiksi eli pahnan pohjimmaiselle palkalle, matalapalkka-alan uuteen matalapalkkaryhmään. Tämän jälkeen Attendo oppisopimuskouluttaa filippiiniläiset sairaanhoitajat lähihoitajiksi. Ahneuden huipentumana se, että oppisopimuskoulutettavalle lähihoitajalle Attendo voi maksaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan matalampaa palkkaa – näin on, vaikka kyseessä on tosiasiassa koulutettu sairaanhoitaja. Todellinen matalapalkka-alan alennusmyynti. Tosiasiassa sairaanhoitajataustainen työntekijä käyttää koulutustaan ja osaamistaan työnantajan hyväksi. Kyse on siis keinosta polkea matalapalkkaista alaa entisestään.
Attendo myös kertoo, että filippiiniläiset sitoutuvat työskentelemään Attendossa useita vuosia. Attendo ei ole avannut sitouttamisen oikeudellisia perusteita tarkemmin. Äkkiseltään menettely kuulostaa jopa laittomalta pakkositouttamiselta.
On surullista, että Attendo on valmis panostamaan valtavia summia filippiiniläisten sairaanhoitajien kielikouluttamiseen, kunhan vain ei tarvitse korjata alan suurinta ongelmaa eli palkkausta ja työoloja.
Attendo kertoo sijoittavansa tulijat eri puolille maata Attendon hoivakoteihin. Samaan yksikköön sijoittuu noin 2–4 tulijaa, jotta ”he saavat toisistaan seuraa luontevasti myös vapaa-aikana”. Attendon asenne on ylimielinen ja holhoava. Onko todella ihmisarvoista elämää asua kimppakämpässä ennestään tuntemattomien maanmiesten kanssa, lähettää rahaa kotiin sukulaisille, olla erossa lapsista ja läheisistä tilanteessa, jossa hoiva-avustajan palkalla tai oppisopimuskoulutettavan palkalla voi vain haaveilla perheen yhdistämisestä.
Lisämausteensa soppaan tuo työpaikoilla vallitseva vaientamisen kulttuuri. Kun suomalaistaustaisetkaan työntekijät eivät uskalla ilmoittaa epäkohdista, miten ansioistaan ja oppisopimuspaikasta riippuvainen sekä työhönsä moneksi vuodeksi pakkositoutettu maahanmuuttaja uskaltaisi tuoda julki väärinkäytökset ja työehtosopimuksen kiertämisen? Tai edes tietäisi oikeuksistaan?
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta tällöin on noudatettava eettisiä periaatteita. On myös vältettävä kaksien työmarkkinoiden syntyminen. Nyt on viimein aika pysähtyä ja arvioida mihin suuntaan olemme viemässä maatamme. Filippiiniläisten sairaanhoitajien rekryäminen rikkoo monella tavalla eettisen rekrytoinnin pelisääntöjä ja aiheuttaa ikävää ja surua tulijoille sekä mahdollistaa työntekijöiden hyväksikäytön. Keskeistä on, että Suomessa on saatava kuntoon käytäntö, jonka avulla ulkomailla hankittu sosiaali- ja terveysalan tutkinto voidaan tunnistaa.