Keppiä ei siis tarjota vain julkisella sektorilla sote-alalla parhaillaan työskenteleville, vaan sitä kaavaillaan aktiivisesti myös hoitoalan töistä muualle siirtyneille ja yksityisellä sote-sektorilla työskenteleville. Onkohan tässä mitään järkeä?
Tehy on jo vuosia varoittanut yhä suurenevasta sote-alalta pois siirtyvien hoitajien joukosta. Kun työolot ovat mitä ovat ja palkkakin mättää, henkilöstöä siirtyy muihin tehtäviin. Tehyn viestiä on vähätelty. Nyt HS:n artikkelista ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Ahti Avikaisen kertomana, että reservissä (muualla kuin julkisella sektorilla työskentelevät työikäiset terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet) olisi 40 000 - 130 000 työntekijää. Kun yksityisellä terveyspalvelualla työskentelee 35 149 työntekijää *, lienee selvää, että loput ovat hakeutuneet muualle töihin. Aika paljon ja vastaa Tehyn aiemmin esittämiä lukuja.
Monet sote-alalta pois siirtyneistä ovat olleet jo pitkään muissa tehtävissä. Kun valmiuslain perusteella voidaan velvoittaa enintään neljäksi viikoksi töihin, taitaa iso osa ajasta kulua perehdytyshommiin. Ja kuka siellä tällä hetkellä joutaa perehdyttämään? Miettikääpä esimerkiksi yli kymmenen vuotta hoitotehtävistä pois ollutta kätilöä, sairaanhoitajaa tai röntgenhoitajaa. Haluaisitko sinä henkesi ja terveytesi heidän käsiinsä?
HALOO, ARVOISA SUOMEN HALLITUS! Teillä on ollut koko syksy aikaa miettiä, miten hoitajien hyvinvointi ja jaksaminen turvataan koronan toisen aallon saapuessa ja miten heitä palkitaan muutoin kuin valaisemalla Finlandia-talo. Sen sijaan aikaa on käytetty reserviläisrekisterin luomiseen.
HS:n artikkelista käy ilmi, että rekisterin luominen aloitettiin viime keväänä, mutta sitä ei saatu valmiiksi. Lehtitiedon perusteella vaikuttaa siltä, että rekisteriä on rakennettu valmiuslain päättymisen jälkeenkin. Mikäli näin on menetelty, on selvitettävä, onko menettely ollut lainmukaista. Tulkitsemme valmiuslakia siten, että se mahdollistaa rekisteritietojen keräämisen ainoastaan valmiuslain voimassaoloaikana. Voimassaolon päättymisen jälkeenhän rekisterille ei enää ole tarvetta. Tehy aikoo selvityttää, onko asiassa mahdollisesti syyllistytty lainvastaiseen tekoon.
Tämä selvitys, joka aikanaan jauhaa suomalaisen byrokratian hampaissa mahdollisesti vuosia, ei valitettavasti auta satojatuhansia sote-alan ammattilaisia juuri nyt, kun heitä uhataan valmiuslain käyttöönotolla. Onko todella niin, että Suomen hallitus ehdoin tahdoin ajaa hoitohenkilöstöä barrikadeille? Valmiuslakiin perustuva pakkotyömalli pandemiatilanteissa lienee ainutlaatuinen maailmassa ja on kiistatta hoitohenkilöstöä alistava.
Suomen hallituksen ja eduskunnan ei ole pakko saattaa voimaan valmiuslain hoitohenkilöstöön kohdistuvia pakkolakimääräyksiä. Voidaan tehdä kuten muissa pohjoismaissa ja valtaosassa Eurooppaa: maksetaan joustamisesta. Ei keppiä vaan porkkanaa!
*Yksityisen terveyspalvelualan työntekijämäärä perustuu Tilastokeskuksen tietoihin (Tilastokeskus 2018)