Tehy on kerännyt tietoa kesäajan toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa jo yli 20 vuoden ajan. Pääluottamusmiehille tehty kysely on vuosittain luodannut terveyden- ja sosiaalihuollon toimintaa sekä koulutetun hoitohenkilöstön työvoimatilannetta kuluneen vuoden aikana.
Tämän vuoden kysely paljastaa, että kevään 2014 aikana kuntien tiukentunut taloudellinen tilanne on vaikuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden toimintaan sekä työvoiman kysyntään. Pääluottamusmiesten arvioiden mukaan sijaisten ja eläkeläisten käyttö on vähentynyt edellisvuodesta. Organisaatioissa tunnutaan nyt pohtivan nyt hyvin tarkkaan mihin tehtäviin sijaisia palkataan ja kuinka pitkäksi aikaa. Tämä vaikuttaa jaksamiseen työpaikoilla; jos sijaisia ei ole riittävästi, vakihenkilöstö kantaa raskaamman työtaakan, mistä voi seurata väsymistä ja jopa sairauslomia.
Kesäajan toiminnan supistusten ja sulkujen määrä näyttää olevan edellisten vuosien tasoa. Sulut kohdistuvat kesällä 2014 pääluottamusmiesten arvion mukaan erikoissairaanhoidossa erityisesti kirurgian, psykiatrian, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä naistentautien alueille.
Perusterveydenhuollossa sulut kohdistuvat eniten vastaanottotoimintaan (lääkärivastaanotot, hoitajavastaanotot, ajanvaraus), neuvolatoimintaan, hammashuoltoon, fysioterapiaan ja mielenterveystoimistoihin. Myös päivähoidon toimintaa suljetaan kesällä.
Osa suluista ja toiminnan supistamisista on perusteltuja: kesällä lomaillaan ja esimerkiksi kiireettömät operaatiot voidaan siirtää heinäkuulta kesä- tai elokuulle. Päivähoidossa lapsetkin lomailevat kesällä, joten hoitoa voidaan keskittää esimerkiksi suurissa kaupungeissa muutamaan auki olevaan päiväkotiin. Sen sijaan esimerkiksi psykiatrian ja mielenterveystoimistojen kesäsulut mietityttävät – miten on varmistettu että asiakkaat ja potilaat pärjäävät kesäkuukausien aikana? Tämä voi aiheuttaa huolta omaisille ja kuormitusta päivystyksissä.
Sairaanhoitajista, lähi- ja perushoitajista, bioanalyytikoista ja röntgenhoitajista on pääluottamusmiesten arvioiden mukaan pulaa tänäkin vuonna. Tätä arviota tukee kesäkuussa 2014 julkaistu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ammattibarometri, jonka mukaan 15 yleisimmän pula-ammatin listalla on kymmenen sosiaali- ja terveysalan ammattia. Barometrin mukaan lääkärit ja sairaanhoitajat ovat edelleen ne kaksi ammattiryhmää, joista on eniten työvoimapulaa.
Työvoimapulalla on positiivisiakin piirteitä. Se on lisännyt alan vetovoimaisuutta nuorten ja aikuisten keskuudessa. Sosiaali- ja terveysalalle on ollut tänä keväänä runsaasti hakijoita ammattikorkeakouluissa.
Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollossa tuntuu olevan jonkin verran niin sanottua ”kohtaanto-ongelmaa”. Samaan aikaan kun osassa sosiaali- ja terveydenhuollon työtekijöistä on työvoimapulaa, niin TEM:in tilastojen mukaan myös työttömyys on tällä sektorilla ollut kasvussa. Huhtikuussa 2014 terveydenhuolto- ja sosiaalialalla oli työttömänä 22 808 henkilöä (kasvu huhtikuusta 2013 yhteensä 21 %).
Voi olla että pienellä paikkakunnalla asuva vastavalmistunut nuori ei enää automaattisesti pääse oman alan töihin. Tai työllistyminen suurelle paikkakunnalle ei ole mahdollista asumisen kalleuden vuoksi.
Työkokemuksen saaminen omasta ammatista valmistumisen jälkeen olisi kuitenkin hyvin tärkeää – sillä on merkitystä ammattiin ja työhön sitoutumisessa. 1990-luvun laman aikana moni vastavalmistunut joutui menemään muulle alalle töihin ja valitettavasti osa jäi palaamatta sosiaali- ja terveydenhuoltoon kun talouden tilanne parantui. Täytyy toivoa että tämän taloudellisen taantuman aikana tämä ilmiö ei toistu.