Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat työhyvinvointinsa yhä heikommaksi. Merkittävä syy tähän on eettinen stressi. Sitä aiheuttavat tilanteet, joissa työntekijä ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Esimerkiksi jatkuva kiire aiheuttaa eettistä stressiä ja riittämättömyyden tunnetta.
Kiireen vuoksi ei ehdi perehtyä työtehtäviin eikä tehdä niitä. Reilusti yli puolet tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon ammattihenkilöistä koki olevansa vakavasti tai haitallisesti eettisesti kuormittuneita. Huonoin tilanne oli niillä työpaikoilla, joihin oli palkattu hoiva-avustajia korvaamaan koulutettua työvoimaa.
Ahdistunutta, sekavaa muistisairasta ei ole aikaa kohdata, vaan hoitotilanteet ovat ”kiireessä” ja puoliksi väkisin vaipan vaihtoja.
Eettinen stressi liittyy useimmiten kohtaamiseen muiden ihmisten kanssa ja töihin, joissa tärkein työkalu on oma persoona. Vaikka eettistä stressiä ei välttämättä kokonaan pystytä poistamaan, on siihen välttämätöntä puuttua. Jos se jätetään huomiotta, sillä on monenlaisia seurauksia. Työntekijä uupuu, kyynistyy ja pahimmillaan vaihtaa alaa. Myös työn laatu heikkenee, virheiden määrä kasvaa ja sairauspoissaolot lisääntyvät.
Kaikilla edellä mainituilla seikoilla on vaikutuksia työntekijään, työyhteisöihin, asiakkaisiin ja koko yhteiskuntaan. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään ammattilaista.
Vaikka hoitoalalla koetaan paljon eettistä stressiä, oma työ nähdään kuitenkin merkityksellisenä ja tärkeänä. Työhyvinvointia lisää tunne siitä, että omaa työtä arvostetaan. Mutta jos eettinen stressi syö voimat, ei arvostus yksinään jaksa kannatella. Onkin päivänselvää, että eettiseen stressiin tulee puuttua. Keinoja siihen on.
Me tarvitsemme riittävästi osaavaa ja koulutettua henkilöstöä. Lisäksi tarvitaan hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä ja säännöllisiä avoimia keskusteluja työyhteisöissä siitä, millä keinoin eettistä kuormaa vähennetään. Työntekijöitä pitää kannustaa ilmoittamaan tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet eettistä stressiä. Työntekijöiden pitää saada kokea, että he tulevat kuulluiksi ja vaikeisiin tilanteisiin puututaan aidosti. Lisäksi tarvitaan tutkittua tietoa ja keinoja, joilla eettinen stressi minimoidaan. Konkreettisia keinoja tarjoaa esimerkiksi Vanhustyön vatupassin kaltaiset ratkaisut.
Kuuntele podcastimme jakso, jossa puhutaan eettisestä stressistä. Kokemuksistaan kertovat vanhustyötä tekevä sairaanhoitaja Auli Rantanen sekä vastasyntyneiden teho-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Samuli Kykkänen. Hoitotieteen professori ja sivutoiminen ylihoitaja Helena Leino-Kilpi pohtii, miten eettiseen stressiin voitaisiin puuttua.