Tällä hetkellä raskauden suunnittelun, seurannan, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisen ajan hoito sekä palvelut ovat jakaantuneet Suomessa usealle eri toimijalle. Raskauden ehkäisy ja seuranta sekä synnytyksen jälkeinen aika ovat suurelta osin avoterveydenhuollon vastuulla, kun taas hedelmöityshoidot, ultraääniseulat ja riskiraskauden seuranta sekä erityispoliklinikoilla tapahtuva seuranta ja ohjaus sekä synnytys kuuluvat erikoissairaanhoidon vastuulle. Mikäli nainen tarvitsee raskausajan tai synnytyksen jälkeiseen liikuntaan, ergonomiaan, lantionpohjan toimintahäiriöihin tai muuhun palautumiseen ohjausta ja tukea, hänen tulee lähtökohtaisesti hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle yksityiselle sektorille.
Oman haasteensa kokonaisuuteen tuovat keskenään keskustelemattomat potilastietojärjestelmät. Kun tieto ei kulje, palvelupolku ei muodostu niin dynaamiseksi ja tehokkaaksi, kuin se voisi optimaalisessa tilanteessa olla.
Päällekkäisyyksistä ja puutteellisuuksista tulisi päästä toimintamalleihin, jotka hyödyttävät parhaiten asiakasta. Tähän tarvitaan kaikkien eri ammattiryhmien osaamista ja moniammatillista yhteistyötä, jolla turvataan kattava yksilöllinen apu ja tuki äitiyshuollon palvelun eri vaiheissa.
Kaikkien osaamista tarvitaan, kun tavoitellaan asiakkaan parasta. Alan sisäinen ammattiryhmien välinen kilvoittelu työn tärkeydestä tai paremmuudesta ei ole enää tätä päivää. Moniammatillisuus ja toimivat ja tarkoituksenmukaiset palvelupolut ovat päivän sana.
Nykyisen pirstaloituneen kokonaisuuden haaste on vahvasti tunnistettu. Suomessa on kaikkien maakuntien alueella otettu käyttöön perhekeskusmalli, jonka tavoitteena on saattaa lapsiperheiden hajallaan olevat palvelut lähipalveluperiaatteella yhdelle luukulle.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen taustakoordinointi varmistaa, että palvelut saadaan kansallisesti yhdenvertaisiksi ympäri Suomen. Perhekeskuksen palveluihin sisällytetään mm. äitiys-, lastenneuvola- ja ehkäisyneuvolapalvelut, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutin sekä ravitsemusterapeutin palvelut sekä muut lapsiperheiden terveyspalvelut, kotipalvelu, perhetyö, ja kasvatus- ja perheneuvonta, lapsioikeudelliset palvelut, varhaiskasvatus, sekä järjestöjen ja seurakuntien työ.
Vuoropuhelua on syytä tehdä myös tiiviisti erikoissairaanhoidon kanssa, jotta synnytys- ja perhevalmennuksen sisällöt saadaan parhain mahdollisin keinoin palvelemaan perheiden tarpeita.
Yhteistyö on valttia niin edunvalvonnassa kuin tulevaisuuden sote-palveluja rakennettaessa.