Maan hallituksen keskeinen tavoite on ollut paikallisen sopimisen lisääminen. Paikallinen sopiminen kiinnostaa myös työnantajia ja työntekijöitä. Paikallisella sopimisella voidaan lisätä työhyvinvointia ja samalla yritysten tuottavuutta.
Työntekijöiden kannalta keskeisin este paikalliselle sopimiselle on, että luottamusta ei ole. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla luottamusmiehet ja työntekijät kertovat työnantajan painostavan työehtosopimuksen kiertämiseen. Työntekijöitä vaaditaan tasaamaan kertyvät ylityöt tunti tunnista korvauksella.
Epäluottamusta lisää myös se, että sijaisia ei hankita ja kiire on jatkuvaa. Tyypillinen esimerkki paikallisesta sopimisesta on, että työnantaja painostaa työntekijöitä hyväksymään esittämänsä paikallisen sopimuksen. Tuoreena esimerkkinä eräs suuri päiväkotiketju, jossa työntekijät allekirjoittivat paikallisen sopimuksen, koska kokivat etteivät pääse poistumaan kokouksesta ennen kuin ovat hyväksyneet sopimuksen. On selvää, että tällainen menettely ei lisää paikallista sopimista ja luottamusta.
Luottamus rakentuu, kun työpaikalla noudatetaan työehtosopimusta. Paikallisen sopimisen tavoitteena ei voi olla vain säästöjen aikaansaaminen. Tehyssä kannustamme paikalliseen sopimiseen, mutta sopimuksen on oltava edullinen myös työntekijälle. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla paikallinen sopiminen merkitsee usein säästösopimuksia pitkistä tasoittumisjaksoista. Hyviä esimerkkejä työntekijälle edullisista paikallisista sopimuksista ovat tasokkaat vuoronvaihtokorvaukset tai hälytysrahakorvaukset. Tällaiset sopimukset myös helpottavat työnantajan sijaispulaa.
Vähimmäisvaatimus on, että yritykset ryhtyvät noudattamaan työehtosopimusta ja mm. henkilöstömitoitusta koskevia säännöksiä. Palvelun tuottaminen liian pienillä henkilöstömitoituksilla ja ylityösäännösten kiertäminen vääristää kilpailua. Samalla asiakkaat eli lapset, nuoret, vanhukset ja mielenterveyskuntoutujat jäävät vaille luvatun tasoista palvelua.
Tehyläiset ovat Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattijärjestön jäseninä osa muuttuvaa suomalaista työelämää. Henkilöstövaltaisella alalla työntekijöiden hyvinvointi luo lisää tuottavuutta. Suomi 100-juhlavuoden teemana on yhdessä. Yhteistyöllä työnantajat ja työntekijät voivat lisätä työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Ammattiliiton näkökulmasta yhdessä tekemiseen tarvitaan työnantajan asenteessa muutosta. Henkilöstö on nähtävä yrityksen voimavarana, ei säästökohteena.