Reilusti yli 100 vuotta myöhemmin meillä kehittyneessä pohjoismaisessa demokratiassa vallitsevat naistenpäivänä tasa-arvon kannalta ristiriitaiset ja surullisetkin tunnelmat.
Vallassa on vuosikymmeniin taantumuksellisin hallitus, jonka tasa-arvokirjaukset ovat tyhjiä lauseita vailla merkitystä. Hallitus selvittää keinoja vanhemmuuden kustannusten tasaisemmaksi jakautumiseksi ja kehittää työn ja perheen yhteensovittamista tukevia palveluita. Hallitus edistää syrjintää koskevan lainsäädännön noudattamista ja samapalkkaisuuden periaatetta sekä selvittää toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää ammattialojen sukupuolen mukaista eriytymistä. Selvittää, edistää, kehittää. Tyhjä puhe ei vie tasa-arvoa eteenpäin, mutta ei ehkä heikennäkään. Ikävä kyllä hallitusohjelma on täynnä rajuja työelämän heikennyksiä, jotka kohdistuvat kipeästi naisvaltaisiin aloihin ja vaikeuttavat naisten asemaa työmarkkinoilla.
Naisvaltaisen alan kannalta pahin kirjaus on vientivetoisen työmarkkinamallin säätäminen lailla. Hoitajat tuupataan ikuiseen palkkakuoppaan, jos valtakunnansovittelijan kädet sidotaan lailla vientialojen palkankorotusten tasoon. Palkkaerot betonoitaisiin tilanteessa, jossa naisen euro on 84,4 senttiä. Eläkkeissä palkkaero vielä kertautuu ja nyt maksussa olevissa työeläkkeissä naisen euro on noin 70 senttiä. Ei näin!
Toinen iso ongelma on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä jopa vuodeksi ilman perusteltua syytä. Määräaikaisia työsuhteita on tilastojen mukaan enemmän naisilla, ja ne ovat suuri ongelma naisvaltaisella sote-alalla. Erityisen hankalassa asemassa ovat synnytysikäiset naiset, jotka ovat jo nyt alttiita raskaussyrjinnälle, kun työsuhteen kestoja mitoitetaan perhevapaan alkamiseen täysin kielletyllä tavalla. Jäsenemme kohtaavat toistuvasti raskaussyrjintää, mutta Tehy puuttuu tapauksiin ja saa jäsenilleen oikeutta. Miten tämä on enää mahdollista jatkossa, jos määräaikaisuudet sallitaan vuodeksi ilman perusteita? Ei tarvita kristallipalloa ennustamaan, että syntyvyys alenee entisestään.
Aikuiskoulutustuen lakkauttamista koskeva laki on eduskunnan käsiteltävänä. Tuki aiotaan lopettaa 1.8.2024 eikä mitään konkreettista ole esitetty tilalle. Aikuiskoulutustukea käyttävät etenkin naiset. Vuonna 2022 tuensaajista naisia oli 76 prosenttia ja käyttö painottuu erityisesti sosiaali- ja terveysalalle. Tuen lakkauttaminen pahentaa naisvaltaisten alojen työvoimapulaa entisestään. Esimerkiksi sote-alan ammattitehtävät ovat säädeltyjä ja kelpoisuusehdot edellyttävät tutkintopohjaista lisä- ja täydennyskoulutusta. Tuki on mahdollistanut lisäkoulutuksen hankkimisen työn ohessa ja jatkamisen omalla alalla korkeampaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä. Ammatillinen aikuiskoulutus on mahdollistanut myös työvoiman siirtymisen työvoimapulasta kärsiville aloille. Tuen lakkauttaminen on tyhmä päätös, josta seuraa vain lisää ongelmia.
Myös ensimmäisen sairaspäivän palkattomuus tulee iskemään vahvasti naisvaltaisiin aloihin. Esimerkiksi sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa tai yksityisen sektorin matalapalkkaisilla palvelualoilla etätyö ei ole mahdollista ja yksikin palkaton päivä aiheuttaa kohtuuttomia palkanmenetyksiä. Lisäksi sote-alalla ja varhaiskasvatuksessa työn luonne altistaa sairastumiselle ja toisaalta sairaana työskentelyllä vaarannetaan potilaita ja asiakkaita. Ei mitään järkeä eikä kohtuutta tässäkään. Jatkossa myös joka TES-kierroksella väännetään siitä, että työnantaja haluaa muuttaa työehtosopimuksen lain tasolle. Ja jos ei muuteta, sillä on hintansa eli työehtoja heikennetään jostain muusta kohdasta.
Pitkä lista tekoja tasa-arvon romuttamiseksi. Ja samalla hyvä opetus siitä, että mikään hyvä asia tai työntekijöiden suojaksi laadittu lainsäädäntö ei ole itsestäänselvyys eikä säily, ellei sitä puolusta jatkuvasti.
Tämän arvomaailmaltaan naisvihamielisen hallituksen ohjelma on erityisen ikävä myös siksi, että hallituksen johtonelikossa on kolme naista.
Näitä piikkejä täynnä olevia Orpon hallituksen ruusuja minä en halua vaan tekoja tasa-arvon puolesta.