Terveydenhuollon tehtävänä ei lähtökohtaisesti ole tuottaa voittoa, mutta on eettistä käyttää resursseja tehokkaasti.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten arjessa taloudelliset kysymykset ilmenevät monin tavoin. Ammattilaiset miettivät rahan eriarvoistavaa vaikutusta esimerkiksi silloin, kun asiakkaalla ei ole varaa huolehtia hyvinvoinnistaan tai taloudellisten syiden vuoksi hankkia tarvitsemaansa hoitoa. Toisaalta taloudelliset kysymykset voivat tulla esiin, jos osa asiakkaista ei sitoudu noudattamaan annettuja hoito-ohjeita.
Asiakkaan ongelmat ja palveluiden tarve voi kasautua ja ammattilaisten näkökulmasta jopa ”tuhlataan” yhteiskunnan varoja. Taloudelliset kysymykset tulevat esiin myös silloin kun vähällä henkilöstöllä – ja mahdollisimman pienillä kustannuksilla, pyritään hoitamaan yhä suurempi työmäärä. Myös sote-uudistuksen yhteydessä käydään paljon talouteen liittyvää keskustelua ja se saattaa tuoda epävarmuutta hoitajien työhön.
Yhteiskunnallisesti kiristynyt taloudellinen tilanne näkyy siten terveydenhuollon työssä. Siinä missä aiemmin taloudellisuus tarkoitti säästämistä hoitotarvikkeista, nykyisin talousosaamisen voidaan ajatella olevan osa laajaa, työn toteuttamisen ja vaikutusten arvioinnin osaamista. Vaikka yksittäisistä hoitotarvikkeistakin voi syntyä iso eurojen virta, merkittävämpää on se, miten ammattilaisten työaika ja osaaminen käytetään.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on paljon tietoa siitä, miten työ voidaan toteuttaa mahdollisimman sujuvasti ja siten myös taloudellisesti. Merkittävä kuluerä ovat esimerkiksi erilaiset toisten ammattilaisten kanssa päällekkäiset työtehtävät ja asiakkaille tai potilaille määrätyt tutkimukset. Päällekkäisyydet johtuvat usein tietokatkoksista ja niitä on usein vaikea työn ulkopuolelta tunnistaa. Tämän vuoksi ammattilaisten olisi arvokasta tuoda esille näkemyksensä työstään, jotta organisaation toimintoja voitaisiin kehittää.
Esimiesten tehtävänä on varmistaa, että ammattilaisten osaaminen vastaa niihin tehtäviin, joihin se tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kannattaa kohdistaa. Onkin tärkeää kuulla hoitohenkilöstön näkemyksiä siitä, millaisia resursseja hyvän hoidon toteuttaminen vaatii. Myös potilaiden oikea-aikainen hoito ja palvelu sekä laadukas ohjaus ovat avainasemassa paitsi hyvän hoidon, myös toiminnan taloudellisuuden kannalta.
Terveydenhuollon palveluiden kehittäminen edellyttää, että tunnistetaan toiminnan vaikuttavuus ja tuottavuus. Tämä tarkoittaa käsitystä aikaansaaduista tuloksista ja sen tuottamiseen käytetyistä panoksista. Yhdessä ja tasapainoisesti huomioituna ne mahdollistavat osaltaan parhaan terveyshyödyn saavuttamisen mahdollisimman monelle. Siten hoidon ja palvelun vaikuttavuuden ja tuottavuuden tarkastelua voidaan pitää eettisesti perusteltuna näkökulmana.
Vaikuttavuus ja tuottavuus syntyvät siitä, että toiminta on hyvin organisoitu sekä johdettu ja hoito ja palvelu asiakas- ja potilaslähtöistä. Lisäksi toiminnan tulee perustua parhaisiin käytäntöihin ja osaamiseen sekä kustannustietoisuuteen. Nämä voidaan toteuttaa työyhteisössä, jossa arvostetaan jokaista toimijaa, ja työtä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Siten voidaan saavuttaa hoito ja palvelu, joka on myös eettisesti kestävää.
Terveydenhuollon periaatteisiin kuuluu, että se on eettistä, taloudellista ja toimivaa. Kaikilla potilailla on oikeus hyvään hoitoon ja palveluun, ja tämä tulisi toteuttaa eettisesti, hinnalla millä hyvänsä. Siten terveydenhuollon kustannuksista eivät ole vastuussa yksittäiset potilaat tai potilasryhmät, vaikka käyttäisivät kuinka paljon terveydenhuollon palveluita. Vastuussa eivät myöskään ole yksittäiset ammattihenkilöt tai ryhmät, jotka työtä tekevät, vaan päävastuu toiminnan taloudellisuudesta on organisaation johdolla sekä laajemmin terveyspalvelua ohjaavilla poliittisilla päättäjillä.
Kuitenkin toimiva ja taloudellinen hoidon ja palvelun arki edellyttää, että ammattilaisilla on riittävästi osaamista myös taloudellisten kysymysten tunnistamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tämä voidaan saavuttaa kaikkien toimijoiden yhteistyöllä.
Tehyn eettinen toimikunta
Anna Blubaum
Kirsi Coco
Taisto Hakala
Mari Kangasniemi
Tarja Kela
Lauri Kuosmanen
Laura Leppänen
Jaana Nyman
Susanna Ruokolainen
Susanna Ruuskanen
Helena Siipi
Kirsi Sillanpää