Tehyn väkivallan vastainen Nyrkkisääntö-kampanja on lähtenyt hienosti käyntiin. Tavoitteitamme on kuultu ja moni on rohkaistunut kertomaan omista kokemuksistaan. Tietoisuus on lisääntynyt.
Haluan laajentaa keskustelua fyysisestä väkivallasta sillä uhkaamiseen. Tietynlainen väkivallalla uhkaaminen on jo sellaisenaan laiton uhkaus - eli rikos. On tärkeää ymmärtää missä menee raja suun soittamisen ja toisaalta rikoksen välillä.
Tehy keräsi toukokuussa 2023 verkkokyselyssä kokemuksia väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla. Vastauksia tuli lyhyessä ajassa lähes 500. Tämän blogin sitaatit ovat näiden vastausten joukosta.
Näitä tapahtumia on ollut järkyttävä lukea läpi – vaikka alan väkivaltaisuus on ollut tilastojen valossa tiedossa, on silti pysäyttävää avata lukuja konkreettisilla kertomuksilla.
Sitaatit saattavat järkyttää, sillä nämä käsittelevät väkivallalla ja kuolemalla uhkaamista.
”Akuuttipsykiatrian osastolla sanallinen uhkailu on viikoittaista. On uhattu selvittää missä asun ja käsketty varomaan seurauksia. Totta kai tällainen pelottaa.” – Sairaanhoitaja
”Työskennellessäni ensihoidossa väkivalta ja sen uhka oli päivittäistä. Minua on uhattu aseella, jota potilas on pidellyt ohimollani.” – Lähihoitaja
”Hoitotyössä joudumme kohtaamaan aggressiota potilailta sekä omaisilta: seurasin vierestä, kun vaikeasti vammautuneen nuoren isä uhkasi tappaa hoitajan, jos poika kuolee. Olin silloin nuori hoitaja ja pelkäsin oman itseni sekä työkavereitteni puolesta. Pelkäsin hoitaa kyseistä potilasta, sillä tiesin, että potilas tulee menehtymään – nuoren tila oli niin huono.” - Sairaanhoitaja
Lue myös Iltalehden jutusta ensihoitajien karut kokemukset työssä koetuista väkivaltatilanteista.
Henkeen tai terveyteen kohdistettu vakavasti otettava uhkaus on rikos. Mikäli uhkaus on antaa kuulijalle perustellun syyn pelätä oman tai toisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa, täyttää uhkailu laittoman uhkauksen eli rikoksen tunnusmerkistön. Vain se, että uhkailija myöhemmin katuu tai ei muista uhkailleensa ei poista teon lainvastaisuutta.
Henkinen väkivalta heikentää ja vaarantaa hyvinvointia merkittävästi
Usein tapahtumat vaikuttavat työkykyyn ja motivaatioon vielä kuukausien tai vuosien jälkeen. Moni vakavan uhkauksen saanut kokee, että tapahtuma vaikutti pysyvästi tapaan tehdä työtä.
Näitä uhkauksia valitettavasti myös vähätellään, niin työnantajan kuin kollegoiden taholta. Selviytymiskeinona asioiden maton alle lakaisu on kuitenkin heikko – jos asiaa ei saa käsitellä sen vaatimalla vakavuudella, riski myöhempään pidempään sairauspoissaoloon kasvaa.
”Minulle on sanottu, että "mä tiedän missä sä asut, mä tuun paloittelemaan sut ja sun perheen, sä olet niin kuollut nainen - vedät viimeisiä hengenvetoja". Minua on myös huoriteltu ja tehty perättömiä valituksia esimiehille, seurattu kotiovelle ja odotettu uhkaavasti työpaikan pihassa. Autoni peilit on rikottu ja auton kyljet viillelty veitsellä, jonka seurauksena pelkäsin liikkua töistä kotiin ja jouduin asennuttamaan autooni vahtikameran.” - Psykiatrinen sairaanhoitaja
”Aivan viimeisimpänä tapauksena potilas kuvaili hyvin yksityiskohtaisesti ja tarkasti, kuinka hän aikoo raiskata minut ja tämän jälkeen tappaa.” – Sairaanhoitaja
”Potilaan lähiomainen uhkasi tappaa minut ja perheeni, jos potilas kuolee. Potilas oli kuolemassa ja oli sinut asian kanssa – mutta omainen ei.” – Lähihoitaja
Olisiko tilanne voitu välttää jotenkin?
On järkyttävää, että työssä, jossa hoidetaan ja autetaan, joudutaan kohtaamaan tällaista. Haastankin jokaista asian kanssa tekemisiin joutuvaa (olit sitten työntekijä, esihenkilö tai kollega) suhtautumaan tilanteen vakavasti ja pysähtymään sen äärelle: Onko uhkauksen kokenut saanut tukea tilanteeseen, onko hänet ohjattu työterveyteen? Onko henkilöstö koulutettu näiden äärimmäisen haastavien tilanteiden varalta? Tehtiinkö tästä rikosilmoitus?
Emme saa puhumattomuudella tai puuttumattomuudella antaa tällaiselle kohtelulle hiljaista hyväksyntää. Väkivallalla tai kuolemalla uhkaaminen ei ole ikinä sallittua. Sellaista perustetta ei ole olemassa, jonka nojalla tällainen puhe olisi hyväksyttävää. Uhkailuun tulee suhtautua yhtä vakavasti kuin fyysiseen väkivaltaan.
Lue lisää sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan väkivallasta Nyrkkisääntö-kampanjan sivuilta. Voit myös osallistua kampanjaan sosiaalisessa mediassa. Kuuntele myös Spotifyssa äänikirja "Nyrkkisääntö", jossa hoitajat kertovat kokemastaan väkivallasta hoitotyössä. Kirjan on toimittanut palkittu tietokirjailija Jenny Rostain.